Omat ja muiden tavoitteet

Voi ärsytys. Kirjoitin jo pitkän marinatekstin, mutta säästin teitä kuitenkin. Illan aksat meni Pompulalta mainiosti ja pieni tuli ja lähti hallilta tohkeissaan. Tehtiin pienesti ja kivasti. Mutkaputkea ja puomin alastuloa. Minä sen sijaan jouduin vähän puhaltelemaan ja miettimään kenen tavoitteilla treenaan.

No listataanpas. Ne omat tavoitteet.

• Pitää olla kivaa ja saada onnistumisia. Molemmilla. 
• Koira osaa esteet ja etenee sujuvasti radalla. Minä osaan kertoa kiiturille, mitä haluan sen tekevän seuraavaksi. Osaan palkata hyvin ja oikein. 
• Koira suorittaa esteet turvallisesti. Koira on hyvässä kunnossa. 
• Jos kaikki menee hyvin, niin Sohvin kanssa starttaillaan ekat viralliset kisat ensi vuonna. Siitä edespäin kaikki on plussaa. 
• Popsin kanssa ei vielä osaa sanoa. Jos se on just for fun niin se on ihan mahtavaa. En tähtää yhtään sen pidemmälle tässä vaiheessa. 

Keskiviikon kaveriaksat

Poppis on saanut lepäillä aktiivisen viikonlopun jäljiltä ja nauttia rauhallisista, palauttavista lenkeistä, kun emäntänsä ansaitsee raksuja kuppeihin puurtamalla työelämässä. Tänään kuitenkin pakattiin illalla agilityreppu ja suunnattiin hallille kaveriagilityyn. Se on vaan niin parasta. Kivaa yhdessä tekemistä ilman suorituspaineita, mutta tosissaan toinen toisiaan tsempaten.

Rata oli helppo, mutta siinä oli taitavammille Lindalle ja Topille muutama kompa. Hyvin osasivat. Tarja ja Pete pitivät radalla kivaa, niin kuin on tarkoituskin. Me tehtiin Popparin kanssa helpohkoa hyppy-putki yhdistelmää, johon liitettiin muurin opiskelua uutena esteenä. Pääjumppana tehtiin keppejä verkolla. Tai pitäisikö sanoa verkkoja kepeillä, kun Linda käskytti tänään Topia estesanalla Verkot! ja hyvin terrieri silläkin eteni :D Käytin runsaasti targetpalkkoja keppirivistössä ja pikkarainen eteni kivasti. Loppuun karkasi kepeille, josta nyt puuttui palkat, ja hönelö päätti edetä kepit oikeasti suht hyvällä vauhdilla pujotellen rytmikkäästi. Meinasin pudota puusta moista seuratessa ja kipitin äkkiä palkkaamaan maaliin.

Kiitokset taas kanssatreenareille. Loppuun lumiset jäähkät ja kotiin saunaan. Poppari saunoo nykyisin  yhtä intohimoisesti kuin Sohvi, joten tarvitsemme pian suuremman saunan. Tiedän, että pian kotiin palaava madamoiselle ei saunapaikastaan hevillä luovu...

Pennuntuoksua

Tänään kurkittiin taas pentulaatikkoon. Vesselit täyttivät eilen 5 viikkoa ja meno sen kuin kiihtyy. Aivan syötävän suloisia palleroita. Mikko oli tänään kohtuullisen huojentunut siitä, että kaikilla pojilla on omat kodit odottamassa...

Yhdeksän yhteislenkkiläistä

Huisan mukava yhteislenkki Pirttimäellä. Uusia ja vanhoja lenkkeilijöitä. Tyttöjä ja poikia. Nuoria, teinejä ja papparaisia (siis koiria :)

Jutellessa ja koirien hurvittelua katsellessa meni puolitoistatuntia ihan hujauksessa. Kiitos kaikille osallistujille.

Nuuskutellen menemään

Tänään käväistiin jälkimetsällä. Mukaan saatiin kiva joukko tuttuja. Kaarina toi oman pesueensa, Mia tuli kera Hurjan-Papan (ihuna pappa on viime aikoina machoillut niin, että ansaitsee tittelinsä) ja Ellun. Leea tuli Vikin kanssa ja ensikertaan jälkimetsällä nähtiin Kaivopuiston Kerttu perheineen.

Jakaannuttiin ryhmiin ja vedettiin jäljet. Kokeneille pidemmät ja kulmilla, junioreille suorempaa ja helpompaa. Jälkien asettumista odotellessa suunnattiin koko revohka lenkille.

Siellä ne marssi nuoret ja vanhat, tytöt ja pojat. Tytöt sai kulkea vapaana, mutta poikaita kytkettiin aina sen mukaan, miltä reaktiot vaikutti. Pientä pullistelua oli havaittavissa, mutta ei mitään vakavampaa. Sää oli ihmeen lämmin, vähän kostea, ja mukavan vähän oli porukkaa ulkoilualueella liikenteessä.

Jäljillä nähtiin meidän tytteliltä kamalan innostunutta ja vähän kohkaavaa etenemistä. Kaarroksia jäljen molemmin puolin ja ajoittain ilmavainulla nokka pystyssä. Mutta kovastihan tuo tykkää ja loppupalkkana ollut kuivattu hevosen liha katosi nopeasti parempiin suihin.

Erikoismaininta pitää antaa ensikertalaiselle. Kerttua ei jännittänyt veri yhtään, ymmärsi heti, mikä oli homman nimi ja nuuskutus kuului kauas, kun eteni jäljellä. Eikä olisi millään malttanut lopettaa hommaa maaliin, vaan sinnikkäästi olisi vielä jatkanut etsimistä. Nyt vain nopealla aikataululla uutta jälkeä työnalle, niin saadaan uusi hieno jäljestäjä kehiin.

Kuka valitsee kenetkin

Minna ja Markus kävivät katsomassa Sohvin pentuja eilen, ja sain tänne työmatkalle kuvan käynniltä. Pieni punainen nukahti Minnan syliin. Taisi pentu valita ihan itse perheensä :)

Vielä toki kasvattaja odottelee luonteiden kehittymistä ennen päätöstään eli ihan ei varmasti tiedetä minne perheeseen kukin pentu matkaa. Ääk, noi on niin ihania, että on parempi Tarun laskea lukumäärä, kun sunnuntaina kasvattajalasta lähden. Jos Mikko ei vaikka huomaisi pienten lisätassuparien olemassaoloa :D

Sain myös Mamasta varsin hurjan kuvan, jota en tohdi tänne laittaa. Äitikoira on vähän reissussa rähjääntynyt ;) Onneksi Taru lupasi varata Sohville ajan kauneushoitolasta ennen kotiuttamista.

Tämä on mainos, tosin siitä ei makseta

Meillä kotona käydään aika ajoin keskustelua kotiin tilattavista lehdistä. Meille kun niitä jonkin verran kolahtelee postilaatikkoon kestotilauksena. No, hesarista en luovu, se on pyhä. Ja koiramme lehden luen kannesta kanteen, jopa kaikki liiton ilmoitukset. Ja yksi sisustuslehti tulee vakkariin. Niin, ja Agi.fi. Miehen tilauksista selailen Mondoa, Fillaria ja Juoksijaa, ruokalehtiä en koskaan, kun niistä tulee nälkä :) Ns. naistenlehtiä luen ainoastaan kampaajalla.

Mutta nyt pistin tilauksen menemään.Olen taas lukenut pari niin hyvää ja ajatuksia herättävää artikkelia Canis-lehdestä, että pakko oli saada. Ainahan voi luopua siitä sisustuslehdestä...