Sohvilla oli ratatreeni vuorossa harkoissa. Sadulla oli tiukka linja, itse piti miettiä ohjaukset ja hyllystä ulos. Uusintayrityksiä sai ottaa kolme, sitten autettiin.
A-rata:
Tein aika varmistellen, nollalla läpi. Rengasta oli kiitettävästi tässä tarjolla, mutta ei ongelmia. Sadun mukaan olin ohjannut ensimmäisen renkaan päin peetä, mutta koira pelasti ja haki esteen oikein. Kontaktit piti, ne palkkasin aina. Putkijarru parantunut. Haki mutkaputkien epäloogisimmat päät hyvin, mutta kyllä yliavustinkin. Silti. Hyvä nolla ja koira tauolle.
B-rata:
Tästä vitonen 14. esteellä (rytmitin surkeasti ja jouduin pysähtymään totaalisesti), lisäksi empi 16. mutkaputkeen menoa ulko-ohjauksella niin paljon, että kympinkin olisi voinut antaa. Alun 3-4 persjättö super, samoin pimeään putkeen haku ok. Lukitsi tosin ensin renkaan, mutta hihkaisu (lue rääkäisy) käänsi koiran putkelle. Käännökset valui ja koira kaarratti. Mutta noista en ota paineita, parannellaan pikkuhiljaa minun ohjauksia.
Ja keppisulkeisista kerrottakoon, että ensimmäiset ohjaukset vasemmalta ovat nyt menneet läpi. Babystepsein kohti määränpäätä.
Vitsi, että jäi tästä kahden viikon agikarusellista hyvä mieli. Nyt taas ansaitulle viikon agitauolle. Seuraavat viikot ennen lomia edetään muutamilla kevyillä harkoilla ja sitten alkaakin kuukauden totaalitauko molemmille. Nyt kun nuo tiheät juoksut eivät enää rytmitä taukoja, niin pitääkin vähän pohtia aikatauluja tarkemmin. Onneksi säännölliset työreissut pitävät tasaisen varmasti huolen, että välillä karvakorvat pääsevät kunnolla löhöämään ja Mikon hemmoteltaviksi.
Huomenna tulee Kati meille hoitamaan koiria, kun isäntäväki piipahtaa Amsterdamissa.
