Kyllähän nyt sunnuntaina voi startata auton klo 8 kohti agilityhallia. Osallistuttiin Poppiksen kanssa staffien harrastepäivään agilitykoulutuksen osalta. Kouluttajana itselleni uusi tuttavuus Anna Heinonen, ja miehensä Petri koutsasi viereisellä kentällä. Anna oli tosi rauhallinen ja analyyttinen, auttoi ja neuvoi, mutta ei puuttunut ohjaajan ohjauskäsialaan. Kivan ja menevän radan Anna oli meille suunnitellut. Tuosta oli myös huomattavasti vaikeampi versio, mutta se me jätettiin Poon kanssa taitavammille.
Selkeää noottia sain jäykästä kepeille viennistä, muuten ohjausvalintamme meni aika hyvin läpi. Muurille hienosäädettiin ennakoivaa valssia selkeämmäksi ja 15. aidan saksalaista sain myös tehdä pari kertaa uudestaan. Poo oli kyllä häkellyttävän hyvä. Tyyppi yrittää röyhkeästi kiilata ykköskoiran paikalle tässä taloudessa. Estehakuisuus ja irtoaminen on selvästi parantunut. Kepit hakee aika hyvin, mutta loppuun ne pitää vielä saattaa.
Koirat lenkin kautta kotiin lepäämään ja itse tallille.
Illalla uudestaan Ojankoon, nyt rallytokoilun merkeissä. Kiva ja selkeä ohjaaja, hauska ryhmä, rento tunnelma. Paitsi että Poo otti välillä kierroksia vieressä treenaavasta portugeesesta. Pikkarainen muisti äkkiä jutun juonen. Spiraaleja, istuhässäköitä, houkutuksia jne. Kontakti hyvä, pitkissä seuruissa jätättää. Käskyt edelleen vaikea keksiä, kun ei voi käyttää agilityssä tai muissa temputteluissa käytettäviä. Ja remmi oli tiellä. Ja edelleen tuntui ehkä aavistuksen tylsältä. Höh. Mutta olen luvannut käydä kurssin ihan tosissani ja katsoa, jos mieli muuttuu. Tavoitteena opetella kaksi kylttiä viikossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti