tiistai 19. toukokuuta 2015

Aina mun pitää

Tietää taas harrastaneensa koiraa. Ja vähän hevostakin.

Lauantaina pakkasin aamusta autooni kolme ihmistä, kolme cairnterrieriä, yhden kelpien ja yhden borderterrierin. Ja häkit. Ja reput. Ja hyvän tunnelman. Cairnien agilitypäivän veti Liukan Ville, jolla oli mukavan kinkkinen agirata tarjolla ja vielä kinkkisemmät fysiikkatreenit ohjaajille.

Tosi kivoja ja vauhdikkaita suorituksia oli ilo seurata. Koirat olivat hyviä, ohjaajia koulittiin paremmiksi. Palkkaukseen kiinnitettiin huomiota, ei odoteta virheeseen, ei palkata virheestä, palkataan oikea-aikaisesti ja oikeaan suuntaan.

Keskityin Sohvin kanssa tiukkoihin käännöksiin, kun koira halutaan mukaan eikä siihen houkuttelevaan ansaputkeen. Siinäkin salaisuus oli sijoittuminen ja rytmi, pienenpieni odotus juuri oikeaan kohtaan niin kääntyihän se rekku.

Rata

Sunnuntaina kiiruhdin jälleen hallille, kun alkoi cairnien tutustumiskurssi agilityyn. Mintun kanssa vastaanotimme viisi innokasta koirakkoa, jotka aloittivat tutustumisensa targetalustaopeilla, takaakierroilla, rengasharjoituksella moponrenkaalla, putkilla ja hyppysuoralla targetille. Olipas ilo seurata nuorien, hyvin liikkuvien ja helposti motivoitavien rekkujen menoa. Valtaosa kirmasi putkeen tosta vain, vain yhtä houkuteltiin hetki, ja lopputunnista tämäkin nuorimies veteli putkia edestakaisin. Teoriapläjäyksissä samaiset koirat rauhoittuivat reunustan häkkeihin ja hipihiljaa odottivat vuoroaan.  Vau. Yksi kurssilaisita kertoi käyneensä välillä ulkoilemassa, jonka jälkeen koira veti naru kireällä takaisin hallille. Äkkiä ne innostuvat.

Väliin tallille ja illalla jälleen Ojankoon Poon rally-tokoon. Tehtiin pitkää rataa, jossa alo-kylttien lisäksi avo-tehtäviä. Niitä vielä helpottelin, ja palkkailin joka kyltin ja tehtävän jälkeen. Omatoimipisteellä eri versioita maahanmenosta. Kontaktista ja iloisesti heiluvasta hännästä saimme palautetta. Poo oli hyvin messissä ja otti tällä kertaa vähemmän häiriötä muista. Ei halunnut kentältä pois.

Ja jotta ei jäisi viikonlopun koirailut vajaiksi, niin viikko aloitettiin talkoissa Tehis cupissa. Istuin vesisateessa neljä tuntia tuijottamassa tuomaria. Tulihan tuomarinsihteerin hommat tutuiksi, kun mölliradalla sattui ja tapahtui :) Salaa vilkuilin omien ryhmäläisten kelposuorituksia. Hitsinpitsi, että nuo jotenkin salaa ovat kehittyneet yksitellen kisavalmiiksi parivaljakoiksi.

Tänään vielä Jennan tehistreenit ja sitten lähden varuiksi työmatkalle, ettei tarvitse kokonaan siirtää osoitettaan Ojankoon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti