Osaan mä yksinkin

Iltapäiväkahviaikaan pakkasin Neron auton kyytiin, huristeltiin kauppaan ostamaan tuomisia ja työpaikalle työkavereita häiriköimään. Pieni oli kuin kotonaan, steppaili menemään pitkin käytäviä ja  joka huoneeseen kurkkasi, jos ovi oli auki. Sai huomiota, mutta malttoi rauhoittua ja pisti makoillen, jos mitään ei hetkeen tapahtunut.

Kokeiltiin rappusia ylös ja alas, näköalahissillä huristeltiin edestakaisin. Autoparkkihallissa käppäiltiin. Kaikki tuntui olevan ihan perussettiä eikä suurempia ihmettelyitä aiheuttanut. Autossa järsi luitaan mennen tullen. Hieno on pojun luonne ja hienosti on Minna, Markus ja Pipsa pienen sosiaalistanut ja kasvattanut.

Kovasti oli iloinen jälleennäkeminen, kun tapasi tytöt reissun jälkeen. Hyvin ovat näin viikossa kaveruksiksi kehittyneet. Nyt taas maistuu ettoset, ollaan kaikki sohvalle ängettyinä.

Priimus

Ei juma, mikä oppimiskyky noilla penneleillä on. Nero oppi nopeasti tömäyttämään etutassut tasapainotyynylle, siitä tyynyn päälle ja tänään tarjosi jo tavoiteasennon eli takatassut tyynyllä, etutassut lattialla. Viikkotavoite saavutettu :)

Koiraperheen sisustus

Tältä näyttää meidän eteinen.

Pitääkin mainita, että Mikko bongasi tuon naulakoin jostain ja tilasi sen viime syksynä brittiläiseltä nuorelta suunnittelijalta suoraan, ja samainen naulakko esiteltiin Dekon viime numerossa. Ja jos jatketaan sisustusteemalla, niin tuoreen Dekon kannessa taas näkyi tutunoloinen maalaus ja tarkempi tutkiminen osoitti, etä taulu on Ville Rädyn käsialaa, ja meillä roikku yksi Villen maalauksista makkarin seinällä. Muuten viimeaikaisella sisustustoimenpiteillä ei voi kehuskella ;)

Alla viimeisin sisustushankinta, mutta vain lainassa. 

Lunginpungin

Aamutointen ja ulkoilujen jälkeen meillä on otettu näin lungisti.

Olen loppuviikon koiranhoitovapaalla, joten siivous- yms vähemmän tärkeillä toimilla ei ole niin kiire. Sain koirien nokosten aikana päivitettyä harjoitusmuistiinpanot, suunniteltua päivän kotiharkat ja edistettyä keväällen suunniteltua rauniotutustumista.

Lisäksi olen taas pitkästä aikaa excelöinyt omia liikkumisiani. Mikolla on alkanut kovempi harjoittelusykli kevään ja kesän kisoihin, ja välillä vähän kaipaan noita kovia ja säntillisiä treeniaikoja. Mutta sitten taas en :) Tällä viikolla kuitenkin liikuttelen itseäni kahdella ratsastustunnilla, juoksulenkillä, sauvalenkillä ja punttitreenillä. Silleen mukavasti ilman suorituspaineita. Ja treenin jälkeen voin syödä pullan ja ottaa saunasiiderin, kähkäh.

Nyt imurin varteen.  Vai jos vielä katsoisi nauhalla olleen dokumentin Kumppanimme hevonen.

Agimaskotti

Nero pääsi tänään seuraamaan Popparin, Topin, Allin ja Lillanin agilityharjoituksia. Pikkuinen osallistui radanrakennukseen ja juoksi lelun perässä muutaman putkenpätkän. Leikki ja oli erittäin reipas. Innostui kovin muiden suorituksia sylistä seuratessaan.

Myös Pops oli tänään oikein pätevä. Tehtiin Katjan radan alku ja hyvin junnu veti. Niisto ja lähetys pimeään putkeen onnistuivat ookoo. Myös paikallaolot sujuivat suht hyvin. Pitäiskös vähitellen uskoa, että se jo vähän hoksaa etenemistä esteeltä toiselle. Yllätyksen Pomps kuitenkin tarjosi A:n alastulolla, jolla tarjosi hienon on-offin. Sinne käänsi pyrstön ylös että heilahti. Tajuu se.

Jäähdyttelylenkillä Nerous yritti pöristellä Topivelille. Topsy kirosi kerran ja pieni hiippaili muina miehinä hanikkaan ja oli loppulenkin niin kilttiä poikaa että. Topsy onkin aina ollut kärsivällinen, mutta jämäkkä ope noille pienille. Ihan paras Sohvin velipoika.

Nyt unten maille, koirat koisaa jo. Huomenna on taas kaikkea jännää. Nero pääsee mukaan työpaikalleni. Öitä.

Lounashetki

Joskus kannattaa tehdä ylitöitä iltaisin ja viikonloppuisin, jotta joskus voi karata töistä jo lounastunnilla. Kotona vuoronvaihto, ihana Mies (joka on jyrkästi kieltänyt käyttämästä itsestään koirapiireissä tunnettua lyhennettä KePo) valmisteli vielä koirille loppuviikon murkinoita ennen lähtöään töihin.

Riehuttiin hetki koiruleiden kanssa pihalla, mutta nyt me rauhoiteltiin lounaalle. Juuri nyt koirat järsivät luitaan tyytyväisenä, haen vielä toisen kupin miehen keittämää kahvia. Ja nautin. Katselin, että Neron luissa näkyy vähän verta eli lisää hampaita taitaa pian irtoilla.

Iltapäiväksi vien koplan metsään lenkille. Ja sitten meillä on koulua, kaivetaan naksu esiin ja Nero ja Sohvi saavat tasapainotyynyillä. Popparin kanssa vähän varjo-ohjauksia Treenikaveiden Sinin päivitysten innoittamana.

Sitten käynnistyy operaatio KevätKirppis. Autotalli pullistelee lajiteltavia vaatteita ja astioita yms rompetta, joka viikon päästä matkaa itsepalvelukirppikselle Ainoon.

Päivän puuhia

Tiedän, että Neron perhe seuraa kuulumisia blogista, joten tässä vähän pienen puuhailuja päivältä. Ulkoiltu on niin metsässä kuin omalla pihalla. Naksuttelu tasapainotyynyllä tuotti etutassut tyynylle. Vähän syöty luuta ja pääosin lekattu.

Pentu on ollut hurjan reipas, mutta seuraa minua kyllä kovin tarkasti joka paikkaan. Kovasti on pientä hellitelty, että ei koti-ikävä pääsisi pientä liiaksi kiusaamaan.

Illalla jätin koplan Mikon hoitoon tallin ajaksi, ja mitäs riiviöt olivat keksineet. Nukkua posottivat ne kolme tuntia läpeensä. Nyt istuvat rivissä Mikon edessä ja odottavat, että rahkakippo tyhjenee nuoltavaksi.