Tervehtiminen

On ollut mielenkiintoista seurata miten koira tervehtii eri henkilöitä. Oma perhe saa varmasti sen kaikkein lämpimimmän tervehdyksen. Erityisesti Mikkoa Sohvi pusuttaa pitkään ja hartaasti oli sitten kyseessä aamu tai kotiinpaluu. Myös äitini, Sohvin luottohoitaja saa yleensä hyvin lämpöisen vastaanoton. Em. henkilöt olivat juuri ne, joiden kohtaaminen pentuna aikaansai ilopissat. Muille niitä ei suotu.

Muita tuttuja henkilöitä Sohvi tervehtii iloisesti ja välittömästi. Lähtökohtaisesti suhtautuminen kaikkiin ihmisiin on luottavaista ja pelotonta. Sohvin kasvaessa sen tervehtimiskäytökseen vieraita ihmisiä kohtaan on tullut aavistus hyväntahtoista pidättyväisyyttä. Koira menee tervehtimään häntä heiluen ja ottaa muutaman silityksen vastaan, mutta pentumaisen seljälleen heittäytymisen sijaan, se peruuttaa ja ottaa tervehdittyään oman tilansa.

Tänään koira oli taas mukanani töissä. Sohvi liikkui kanssani viraston käytävillä vapaana ja sai tervehtiäkseen toistakymmentä kollegaani. Tervehti kaikkia muitta mutkitta eikä hämmentynyt ihmispaljoudesta. Kulkee uteliaana edellä, mutta tulee käskystä luokse. Olin kyllä ylpeä pian 7-kuisesta nuoresta neidistä.

Nyt illaksi pyydetttiin naapurista Pipsa kylään. Tällä kertaa Pipsa onneksi piti jöötä alusta alkaen ja antoi riekkuvan pennun kuulla kunniansa. Rauhoitti menoa kummasti. Ainakin hetkittäin, kunnes nuoriso yritti taas isotella ja sai nenilleen. Sitten oltiin vähän aikaa hissukseen ja sama alusta. Huvinsa kullakin.

Metsähiiri

Eilen lenkillä Sohvi tutki lähimetsikön lumihankea tarkkaan. Kaivoi kuoppaa lumeen, seuraili hangen päältä ja teki korkeita saalistushyppyjä eri puolelle hankea. Naureskelin, että hömelökoira, ei siellä mitään ole. Kunnes keskeltä koskematonta hankea sinkoutui jättihypyllä metsähiiri, joka kiiruhti hurjaa vauhtia petoa karkuun. Sohvia harmitti, kun estin jahdin jatkumisen.

Jäin vain miettimään, että mikä olisi ollut lopputulos, jos terrieri olisi ehtinyt hiirulaisen nappaamaan. Muistelen, että Kasvattaja-Taru kertoi Sohvin iso(vai isoiso)äideistä löytyvän jyrsijöitä saalistavia karvakorvia, jotka elettömästi ja tehokkaasti myös tappoivat saaliinsa.

Miehen mukaan on myös mahdollista, että hiiri sai sydänkohtauksen kirkaisustani ;)
Varsinainen biologi, joka vielä haaveilee luolakoiraharrastuksesta...

Adventti

Piparkakkutalkoot.

Hyrrä

Sohvilla on ollut vähän tylsää, kun koirakavereita on juoksun vuoksi voitu tavata vähemmän, ja juuri nyt ei voi pitää Sohvia täällä kaupungissa lainkaan vapaana, kun kiiluvasilmäisiä poikakoiria on joka kulmalla.

Onneksi naapurin Pipsa tuli tänään meille hoitoon. En ole Pipsan onnesta ihan varma, sillä Sohvi ottaa kohtaamisesta kerta kaikkisesti kaiken irti. Neljättä tuntia kahdesta koirasta muodostunut hyrrä on nyt pyörinyt asunnossa ja mies pakeni jo aikaa sitten pelaamaan sählyä. Nyt alkaa virtapiikki olla kutakuinkin purettu. Hännät heiluu ja silmät loistaa, joten pysty- ja makuupainit on otettu ilmeisen hyvässä hengessä.

Tyttöset

Ulos lähdössä

Päivän kuvat

Hotellielämä on sujunut mainiosti. Yöllä Sohvi kerran rähähti käytävällä kulkijoille, mutta muuten tuskin on häiritty ketään. Oikein nauratti, miten sujuvasti tuo kulki pyörö- ja liukuovet, hissit sekä hotellin aulat ja käytävät. Jos en tietäisi, olisin vakuuttunut, että tämä koira on käynyt täällä ennenkin. Ikävintä taitaa olla yksin jääminen huoneeseen, kun käymme syömässä.

Tämä päivä on kulunut issikkatallilla ja ulkona lenkkeillessä. Maastossa vaeltava issikkalauma meinasi olla pienelle liikaa, ja syvältä kurkusta alkoi kuulumaan kumea murina. Issikat vähän vilkaisivat ja tyytyvät turpakarvoja heilauttamaan, tuollainen tirriäinen ei polleja paljoa hetkauttanut.

Hotelliruoka.

Huoneen ikkunasta riitti seurattavaa.

Kuva on lavastettu, sillä käytävillä edettiin normisti spurt-vaihteella.

Hotellin Spa ei huolinut koiravieraita, joten Sohvi joutui tyytymään sieltä tuliaisiksi tuotuun tohveliin.

Sohvista lumi on ehkä maailman kovin juttu.

Kaivanto.

Luminen sesse.

Oliks meil matkaeväitä?

Hotellielämää

Saavuimme juuri viikonloppua viettämään Vierumäelle. Sohvi testaa Scandic-hotellia koiravieraan silmin.

Teini

Sohvilla alkoi ensimmäiset juoksut. Merkkejä on jo ollut ilmassa, mutta yllättävän aikaisin ne sitten alkoivat. Sorry poikapuoliset kaverit. Meille tulee nyt sitten vähän taukoa leikeissä.

Sohvi voi hyvin eikä toistaiseksi suuria käytöseroja ole havaittavissa. Hajut kiinnostavat enemmän kuin koskaan ja vähän merkkaillaankin ulkona. Poikakoirat ohitetaan nyt kaukaa, ja silti aamulenkillä saatiin parin pojan silmät pyörimään villisti. Huh, minun pientä tylleröäni katsotaan selvästi sillä silmällä. Kamalaa :)

Edit. Eilen tuli ykskaksyllättäen Sohvilla pissat sisälle. Muutoin ollut jo toista kuukautta täysin sisäsiisti. Oli reppana ihan hämmentynyt itsekin, kun kesken kaiken piti kyykätä matolle, vaikka vasta oltiin käyty ulkona lenkillä. Juoksut ilmeisesti sekottaa tätä sisäsiisteyttä hieman.