 |
| Kivenkiertoa |
 |
| Danista on kehittymässä mahti-jäbikkä. Vahva ja sinnikäs nuorimies, joka taitaa terrierimäisen leikin. |
 |
| Perhanan ipana yrittää vallata koko kiven. |
 |
| Tasapeli. |
sunnuntai 7. marraskuuta 2010
Kukkulankuningas
Muutama kuva Sohvin ja Danin tämänpäiväiseltä metsälenkiltä. Sää tarjosi vähän kaikkea auringonpaisteesta lumisateeseen. Muutama kuralutakko tarjosi mutakylvyn ja takasi suihkun kotona.
Turvallista matkaa
Sohvi matkustaa autossa pääasiassa omassa häkissään, joka on liinoilla kiinnitetty tukevasti paikoilleen. Lyhyempiä matkoja varten ja mahdollisia muita autoja varten haluttiin opiskella myös turvavyöhön kiinnitettävien valjaiden käyttö. Totuttelu meni hyvin. Valjaissa pystyy liikkumaan vähän, istumaan, makaamaan ja vaihtamaan asentoa. Matkaa tehtiin totutusti nukkuen.
 |
| Valjaisiin voi lisätä hihnan mahdollisia ulkoilutuksia varten |
 |
| Valjaiden tukeva etuosa suojaa rintakehää äkkipysähdyksissä |
 |
| Turvavyökiinnitys |
lauantai 6. marraskuuta 2010
Catwalk
Tänään meillä oli ensimmäiset näyttelyharjoitukset. Kyseessä on kolmen kerran kurssi, jossa läpikäydään koiran esittämistä näyttelyssä. Jo näin ekalla kerralla mukaan tarttui monta hyvää käytännön vinkkiä esimerkiksi siitä, miten koira kannattaa nostaa pöydällä oikeaan asentoon.
Ja Sohvi yllätti jälleen kerran positiivisesti. Höyrypäisen menon sijaan tarjosi nätisti liikettä ja malttoi jo suht hyvin keskittyä. Pöydällä vähän epäilytti ja hampaiden näytössä alkuun peruutteli. Mutta asiansa osaavien kouluttajien ja heidän ohjeidensa avulla homma parani jo ensimmäisellä kerralla.
Liikkumisessa koira oli ihan ässä, ja ohjeet kohdistuivatkin minun työskentelyyni. Olin alussa ihan kierossa ja kääntyneenä koiran puoleen. Kouluttaja totesi lisäksi, että koira ottaa paljon kontaktia minuun, ja se näkyy noissa kuvissakin. Sainkin itse käskyn katsoa suoraan, jotta saadaan kontakti vähenemään ja koira kulkemaan pää suorassa.
Kivaa oli.
Ja Sohvi yllätti jälleen kerran positiivisesti. Höyrypäisen menon sijaan tarjosi nätisti liikettä ja malttoi jo suht hyvin keskittyä. Pöydällä vähän epäilytti ja hampaiden näytössä alkuun peruutteli. Mutta asiansa osaavien kouluttajien ja heidän ohjeidensa avulla homma parani jo ensimmäisellä kerralla.
Liikkumisessa koira oli ihan ässä, ja ohjeet kohdistuivatkin minun työskentelyyni. Olin alussa ihan kierossa ja kääntyneenä koiran puoleen. Kouluttaja totesi lisäksi, että koira ottaa paljon kontaktia minuun, ja se näkyy noissa kuvissakin. Sainkin itse käskyn katsoa suoraan, jotta saadaan kontakti vähenemään ja koira kulkemaan pää suorassa.
Kivaa oli.
 |
| Vinkkejä koiran käsittelyyn pöydällä. |
 |
| Ai mitenkä? |
 |
| Harjoittelua |
 |
| Välillä ehdittiin seuraamaan muidenkin suorituksia |
 |
| Liikaa kiertoa koiran puoleen. |
 |
| Palaute. |
 |
| Parempi, mutta katse vielä eteenpäin, molemmilla. |
torstai 4. marraskuuta 2010
Big City
Koska asumme hyvin rauhallisessa puu-Käpylän kaupunginosassa, on Sohvin syytä aina silloin tällöin päästä tutustumaan keskustan hulinaan. Niinpä tänään vapaapäiväni kunniaksi lähdimme koiran kanssa kaupungille pyörimään. Matkat taitettiin junalla ja kohteiksi valittiin muutama eläintarvikeliike keskustassa. Meillä alkaa näyttelyharkat viikonloppuna, ja sinne tarvittiin näyttelytalutin.
Oikein itsekin joutui hämmästymään, miten pokkana tuo marssi Rautatieaseman ja Kampin ihmisvilinässä. Ihan kuin olisi jokapäivästä puuhaa. Ydinkeskustassa koiria liikkuu vähemmän, ja Sohvi saikin paljon huomiota kanssakulkijoilta. Ja lemmikkieläinkauppojen myyjät lellivät tuon piloille.
Loppua kohden huomasi, että parituntinen täyslaidallinen ympäristön virikkeitä alkoi väsyttämään puolivuotista, joka ottikin takaisin tultaessa junassa tirsat. Kotona nautti tuliaisiksi ostetun jäniksen korvan ja nyt sulattelee sitä ja kaikkea kokemaansa unten mailla.
Oikein itsekin joutui hämmästymään, miten pokkana tuo marssi Rautatieaseman ja Kampin ihmisvilinässä. Ihan kuin olisi jokapäivästä puuhaa. Ydinkeskustassa koiria liikkuu vähemmän, ja Sohvi saikin paljon huomiota kanssakulkijoilta. Ja lemmikkieläinkauppojen myyjät lellivät tuon piloille.
Loppua kohden huomasi, että parituntinen täyslaidallinen ympäristön virikkeitä alkoi väsyttämään puolivuotista, joka ottikin takaisin tultaessa junassa tirsat. Kotona nautti tuliaisiksi ostetun jäniksen korvan ja nyt sulattelee sitä ja kaikkea kokemaansa unten mailla.
 |
| Narinkkatori |
 |
| Koiraystävällinen kauppa |
 |
| Sohvi pummaa lisää herkkuja ystävällismieliseltä Mustin ja Mirrin myyjältä |
 |
| Kotimatkalla |
 |
| Tirsat |
tiistai 2. marraskuuta 2010
Topin päivän lenkki
Tänään kävimme metsässä kävelemässä Topi-velin kanssa. Mukava lenkki näin Topin päivänä. On ne niin sisaruksia, kulkevat (lue rynnivät) peräkanaa joka paikkaan, riepottelevat toisiaan ja viihtyvät ilmeisen hyvin. Metsä vain raikasi, kun kaksi vilkasta terrieri peuhasi sielunsa kyllyydestä. Meinasi Sohvi lenkin jälkeen nukahtaa kesken kynsien leikuun, joten päivän jumpat olivat tehneet tehtävänsä.
Valoisa aika on vain kortilla juuri nyt. Startti metsään klo 16 ja reilun tunnin päästä hädin tuskin näki tulla takaisin. Koiratkin kulkivat pimeässä hieman lähempänä ja Topi varmuudeksi murisi metsän möröt kauemmaksi. Kuvatkin jäi pimeässä ottamatta.
Mutta jotenkin se on tämä kaamosaikakin koiran kanssa mukavampaa. Lenkille mennään satoi tai paistoi, niin valoisalla kuin pimeällä. Ja aina on seurana häntäänsä heiluttava touhupesä, jonka älyväläyksille joutuu nauramaan monta kertaa päivässä. Noo, menee se hermokin joskus, mutta useammin selvitään kuitenkin hyvällä (vai oudolla?) huumorintajulla.
Nyt puolivuotisena yritetään siirtyä kahteen ruokintakertaan. Sohvi on usein saanut pienen herkun tai puruluun ruoan jälkeen. Ja nyt tuo oveluus yritttää sitä, että käy tuhahtamassa ruokakupille ja vaatii jälkiruoan heti. Nyt käydäänkin viivytystaistelua, että perusruoka alkaisi maistumaan paremmin ruoka-aikoina: syömätön ruokakuppi pois ja sitten odotellaan seuraavaa ruoka-aikaa. Eikä muuta tipu. Silmäilee tuossa minua pöyristyneenä tällaisesta pienen koiran kiduttamisesta =)
Valoisa aika on vain kortilla juuri nyt. Startti metsään klo 16 ja reilun tunnin päästä hädin tuskin näki tulla takaisin. Koiratkin kulkivat pimeässä hieman lähempänä ja Topi varmuudeksi murisi metsän möröt kauemmaksi. Kuvatkin jäi pimeässä ottamatta.
Mutta jotenkin se on tämä kaamosaikakin koiran kanssa mukavampaa. Lenkille mennään satoi tai paistoi, niin valoisalla kuin pimeällä. Ja aina on seurana häntäänsä heiluttava touhupesä, jonka älyväläyksille joutuu nauramaan monta kertaa päivässä. Noo, menee se hermokin joskus, mutta useammin selvitään kuitenkin hyvällä (vai oudolla?) huumorintajulla.
Nyt puolivuotisena yritetään siirtyä kahteen ruokintakertaan. Sohvi on usein saanut pienen herkun tai puruluun ruoan jälkeen. Ja nyt tuo oveluus yritttää sitä, että käy tuhahtamassa ruokakupille ja vaatii jälkiruoan heti. Nyt käydäänkin viivytystaistelua, että perusruoka alkaisi maistumaan paremmin ruoka-aikoina: syömätön ruokakuppi pois ja sitten odotellaan seuraavaa ruoka-aikaa. Eikä muuta tipu. Silmäilee tuossa minua pöyristyneenä tällaisesta pienen koiran kiduttamisesta =)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)