Rotumestari vaihtui

Kun Pikku-Poo nappasi tittelin tälle vuodelle. Aika Oho!!

Cairnien agilitymestaruudet kilpaillaan perinteisesti Agirodun Openin radalla. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa molemmat koirat pääsivät rotumestaruuskarkeloihin mukaan. Itselläni tämä oli kolmas kerta mukana ja vihdoin aika suotuisassa säässä ja aikataulussa kisattiin Nastolassa. Aiempina vuosina on ollut täysin läkähdyttävä helle ja oma vuoro iltapäivän paahteessa. Nyt päästiin hoitamaan hommat puolipilvisellä säällä ja heti aamusta, joten sen suhteen ei valittamista.

Osa cairnleiristä Agirodussa 2015. Kuvat Suvin.

Aamusta lämmiteltiin KIL-joukkueradoilla. Ei sanottavaa menestystä, molemmille rapsui virhepisteitä. Sohvi kävi kuumana ja karjui minulle koko radan, huonolla ohjauksella ja tiukalla käännöksellä tiputti muurin palikoita ja jotain muutakin säätöä siellä oli. Poolla ei meinannut keskittyminen kestää, ratahenkilökunnan katsominen veti yhdeltä hypyltä ohi ja puomille ei löytänyt heti, tämä tosin olisi paremmalla ohjausvalinnalla voinut mennä paremmin.

Huilattiin hetki, ja käytiin kannustamassa ALO-joukkue maaliin. Sieltä saatiin ainokainen nollaratakin aikaiseksi, kun Tarja ja Rane paukuttivat varmaan tyyliinsä. Lopuksi käytiin juoksemassa open läpi. Poo teki nyt keskittyneemmin ja tosi tunnollisesti radan. Ei nopein versio, mutta ihan kohtuullinen. Sohvi sen sijaan teki varmasti yhden parhaimmista radoistaan tuolla, mutta nopea vauhti kostautui puomin alastulolla kontaktivirheenä. Yksi tassu kontaktilla mielestäni oli, mutta ihan oikein tuomita 5 vp, kun ei tuolla ollut aikomustakaan siihen pysähtyä.

Lopulta Popparin aika riitti 5. sijaan 65 koirakon joukossa. Mitsku kaulaan ja samalla rotumestarin poksu kannettiin takaisin kotiin. Puoliltapäivin oli jo leiri purettu ja kotimatkalle.



Illalla kotona pidettiin mitalijuhlat...



Mestaria häikäisee.