Tänään mietin ensimmäistä kertaa koiran sukupuolivalintaa. Narttukoira on aina ollut itselleni itsestäänselvyys ja lähtökohta. Tunnen nartut paremmin. Oikukkaita juu, mutta ei kuitenkaan putkiaivoja. Vähän pehmeämpiä ja lähtökohtaisesti paremmin joukossa pelaavia. Ja kiima mielummin kaksi kertaa vuodessa kuin jatkuvasti. Ei merkkailua etc.
Olen ollut valintaani tälläkin kertaa erittäin tyytyväinen. Mutta.
Sohvin ensimmäiset juoksut tuli ja meni. Ja nyt sitten vajaa kaksi kuukautta juoksuista koira tiputtelee ja nuolee itseään ja urokset osoittavat taas kiinnostusta.
Ei hemmetti. Märkivän kohtutulehduksen oireilu on harvinaista näin nuorella, mutta mahdollista. En halunnut ottaa mitään riskiä. Olen kerran valvonut öitä 10 vuotiaan koiran vierellä kun pyometra (märkäinen kohtutulehdus) pääsi pahaksi. Onneksi koira tuolloin selvisi leikkauksella ja sai vielä monta virkeää eläkelaisvuotta elääkseen.
Siispä koira ultraan ja verikokeisiin, marsmars. Kohtu näytti suht siistiltä, mutta pientä prosessia siellä voisi olla. Lisäksi tulehdusarvot olivat hieman viitearvoja korkeammat. Nyt sitten antibioottia syömään ja kontrolliultraan viikon päästä.
Harmittaa. Näin nuorena oireillut tulehdus voi tarkoittaa hankaluuksia myös jatkossa. Yllättävää oli se, että myös leikkaus otettiin jo tässä vaiheessa puheeksi. Taustallahan tässä on se, että alkuvaiheessa leikattu pyometra ei juuri poikkea normaalista steriloinnista. Tulehduksen edetessä asiat voivat sitten olla jo huomattavasti vaativampia.
Toivotaantoivotaan, että kyseessä olisi enemmän emättimen alueen lievempi tulehdus, johon amoksisilliini puree. Koira voi muuten mainiosti, syö kuin hevonen, ei juo normaalia enempää ja on oma reipas itsensä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti