Korson rauniorata on toistaiseksi suljettu turvallisuussyistä, ja suuntasimme ensimmäistä kertaa tekemään taajamaetsintää.
Hanna löi meille kartan kouraan, että tuossa olisi etsittävä alue. Hahmottelimme ensin alueen, joka oli urheilupuiston vieressä, autotien ja kevyen liikenteen väylän välissä. Alueella oli erilaista maa-ainesta, kontteja sekä erilaisten työajoneuvojen ja koneiden säilytystä. Etsittävä alue oli suhteellisen helppokulkuista, mutta sisälsi useita mahdollisia koloja ja piiloja. Jonkin verran ympärillä oli liikennettä mukaan lukien koirienulkoiluttajia.
Raunioista poiketen, koirat työskentelivät pitkällä liinalla. Pohdin, että näinköhän hoksaavat, mikä on homman nimi, mutta turhaan murehdin. Kuljettaessa paikalle vähän juttelin tyyliin, missä mummot on? ja siitä ne lähtivät hommiin. "Mummo" toisensa jälkeen löytyi konteista, lavojen takaa ja mistä milloinkin. Ilmavainulla näyttivät etenevän pääosin, kun tuuli sattui sopivasti. Sohvi etsi tyhjätkin piilot huolellisesti ja jaksoi loppuun asti vaikka vika mummeli oli kipittänyt kauimmaiseen sopukkaan. Koiria oli niin vähän, että junnukin pääsi etsimään. Poppari oli vähintään isosiskonsa tasolla. Hajun löytäessään se eteni hyvinkin päättäväisesti.
Eivät millään olisi halunneet poistua alueelta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti