Koirapuistot helpottavat kummasti arkea. Työpäivän jälkeen kotona odottaa virkeä terrieri, joka poukkoilee kuin höyrypää ulos päästyään. Metsäsamoilun jälkeen kuljemme läheisen koirapuiston ohi ja siellä onkin oivaa leikkiseuraa, Espanjan tuonti Rodo. Rodo on kiltti pieni koira, joka sietää mainiosti Sohvia, vaikka pelkää useimpia koiria. Koirat leikkivät, juoksevat, pomppivat, hyörivät, pyörivät. Omistajat juttelevat niitä näitä, yleensä kaikkea koiriin liittyvää. Puistoon saapuu lisää leikkikavereita. Sohvia vähän hirvittää väentungos, ja se käy välillä istuskelemassa jaloissani, kunnes kirmaa muiden kanssa leikkeihin.
Reilun tunnin ulkoilun jälkeen palaamme kotiin. Koira syö hyvällä ruokahalulla ja lepuuttelee tässä sohvalla vierssä, kun napsuttelen koneella. Iltalenkeiksi riittääkin sitten pissatuskäynnit lähimetsässä. Ja jotain pientä aivojumppaa illemmalla. Sohvin mielestä paras aktivointileikki on se, jossa piilotan raksuja ympäri asuntoa ja koira saa etsiä ne. Nuuskutinuuskuti sentään.
Hampaita tippuu taas, alakulmureista toinen lähti eilen ja toinen näkyi tippuneen koirapuistoriekkumisissa. Syytä onkin, sillä uutta kalustoa puskee minkä ehtii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti