keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Pahnanpohjimmainen

Ai että. Elämme jännittäviä aikoja. Eräiden lemmenloma on käynnistynyt romanttisissa merkeissä. Vielä en tohdi enempää hehkutella, kun on vielä niin monta välietappia tavoitteeseen.

Uusi rotumme on joka tapauksessa kromfohrländer. Länderi eli läntsy. Seurakoira, hyvänen aika. Olisin voinut vannoa, että jos ei terrieri, niin paimen, lammaskoira, palveluskoira tai edes noutava, mutta että SEURAkoira.

Rotu on kuitenkin kiinnostanut pitkään. Omaan laumaansa kiintyvä, osallistuva perheenjäsen ja oiva harrastekoira, kuitenkin ilman mainittavaa riistaviettiä. Kompaktin kokoinen ja silmää miellyttävä. Rodun geenipohjan kapeus ja terveystilanne sekä pidättyväisyys jopa arkuus ovat taas olleet niitä itseäni pohdituttaneita seikkoja. Geenipohjaa pyritään rodussa laajentamaan roturisteytyksillä. Tässä katsaus aiheeseen. Länderi-ihmiset tuntuvat pohtivat paljon terveyspuolta ja koiria kuvataankin jo jonkin verran. Olen saanut kysymyksiini hyvin vastauksia kasvattajilta ja omistajilta, asioista tunnutaan puhuvan ääneen ja avoimesti. Tapaamani koirat ovat olleet hurmaavia, kohteliaita ja ystävällisiä, taitavia harrastekoiria.

Katsotaan mitä tuleman pitää ja odotetaan oikeaa...

Voi sydän. Kuva Hanna Degerman.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti