lauantai 23. maaliskuuta 2013

Kampaamatta kehään

Tänään on ollut hauska näyttelypäivä. Siis hetkinen, luetaanpa uudestaan. Hauska näyttelypäivä, voiko tosiaan olla totta, että meikäläinen fiilistelee näyttelyitä :D

Kyseessä oli cairnkerhon järjestämä nuorten cairnien katselmus, joka on hyväntuulinen ja rento tapa tutustuttaa koiria ja koirien perheitä näyttelymaailmaan ja saada ensimmäiset arviot koirista. Tapahtumassa näkyi paljon tuttuja, ihania cairnihmisiä. Ja mikä parasta superhauskoja karvakorvia, jotka kiipeilivät syliin, tutkivat taskut ja pussasivat rokotusten tarkastajan.

Ensin kehässä nähtiin Sohvin poikaat: punainen Nero ja musta Nero. Olin melkein liikuttunut, kun 5-kuiset pikkuäijät tepsuttelivat muina miehinä kehään. Molemmat esiintyivät upeasti, musta pikku-Nero Kasvattajan luotsaamana ja punainen Nero, oma hoitolapseni, Minnan luotsaamana. Olen niin tavattoman ylpeä Sohvin jälkikasvusta ja ihanista perheistä, jotka pojat ovat saaneet. Molemmat vesselit saivat hyvät arvostelut ja tumma Nero sijoittui vielä toiseksi kuuden urosbabyn luokasta.

Tässä muutama otos babysista, kuvaajana Henna Hyttinen.





Babyluokkien jälkeen nähtiin toinen toistaan hienoja pikkukoiria hyväntuulisesti kehässä pyörähtämässä. Oli niin hauskaa seurata koirien ensiesiintymisia, jutella ihmisten kanssa ja nauttia rennosta menosta. Arvostelu eteni odotettua nopeammin ja jouduin hoputtelemaan Mikkoa tuomaan Poppista paikalle kiireesti ja niin siinä kävi, että juostiin kehään suoraan autosta. Näyttelyremmin vaihdoin ja samalla kasvattaja kiinnitti numeroa ja työnsi nakkia kyytipojaksi. Sohvikin tuli samalla kyydityksellä kisamaskotiksi ja ehdin lykkäämään sen äkkiä koppaan. Vasta kehässä tajusin, että kaverihan osaa murtautua häkistä, jonka olin unohtanut ekstralukita. Onneksi Minttu oli lähellä, haki koiran kopasta (oli kuulema jo kovaa vauhtia tulossa ulos...) ja Söhvelöinen seurasi koko kehän Mintun sylistä. SuurKiitos Minttu!

Poppista kehämeininki taas alkuun meinasi jänskättää ja olin jo etukäteen suunnitellut, että teetän koiralle tarvittaessa muutamaa sen rakastamaa temppua kehässä, jos muuten käy liian vakavaksi. Ja pyörähtelytemput saivat homman vaihtumaan leikiksi, koira rentoutui ja valpastui ja muuttui enemmän omaksi itsekseen. Saatiin kehä taisteltua läpi, vaikka pöydällä tuomarin hiplailut olivatkin koirasta vielä varsin epämieluisia. Kolmas sija kolmen koiran ryhmästä oli meille oikein hyvä. Parasta kaikesta oli, että koira leikki ja riehui kehän reunalla ilosta pursuillen. Arvostelukin oli oikein mukava, joten hyvillä mielin kohti joitain valikoituja jatkokehiä.

Poppis, III-ruusuke ja tuliais-pääsiäis-Pupu Minnalta..
Poppiksen velipoika Viki oli taas niin komea ja reipas kehässä ja sijoittui niin ikään kolmanneksi omassa luokassaan. Onnea Leea. Kasvattajan koirat ovat kahtena edellisenä vuotena pokanneet näyttelyn parhaan tittelin, eikä ollut kaukana nytkään, kun nätti Vappu-neiti (Prankster's Valerie) oli upeasti BIS-2. Huikeaa. Onnea Taru ja kiitos taas kaikesta!

Ja loppuun kiitos Yassulle, joka toimi katselmuksen virallisena kuvaajana ja tykitti noin 1500 kuvaa. Hyvä, että sai kuvaajan edes tauoille patistettua...


perjantai 22. maaliskuuta 2013

Agility keskiviikko

Sohvi pääsi viilettämään keskiviikon harkoissa Esan suunnitelemalle 1-luokan hyppärille, juurikin samaiselle, jossa Yassu pokkasi kolmannen sijan. Teimme radan alun ja kepeille laitettiin verkkoja tueksi.


Sohvi teki radan moitteetta ja haki kepit hienosti. Verkottomissa kohdissa ilmeisesti itse tiivistän ohjausta, jolloin koira menee epävarmemmaksi ja hidastaa. Jos pidän itseni kurissa ja etenen itsevarman rennosti hippasen edellä, tekee paremmin. Verkot tällä kertaa toisella puolella kokonaan ja toisella puolella vain alussa ja lopussa. 

Keinuharkoissa jatkettiin ylhäältä alas, pudotus noin 20-30 cm. Tein kolme hyvää ja vauhdikasta suoritusta ja jätin siihen. Topsyveli, Lillan ja Alli kera Lindan ja Sannan tarjosivat treeni- ja lenkkiseuraa.

HSKH:lta tuli viestiä, että pian alkaa haku kesän uusiin ryhmiin, joihin siis tarkoitus pyrkiä Pompulan kanssa. Peukutpeukut, että saataisiin koulutuspaikka.

Lenkit ovat olleet melko huurteisia. Toisaalta kevättalvi on lempivuodenaikani, joten tänä vuonna ei voi valittaa :D Eilen tosin annoin periksi ja vedin merinovillaisen kerraston taas päälle, kun lähdettiin pidemmälle lenkille. Takka lämpeee harvase ilta ja villasukat on jatkuvassa käytössä. Lintujenkin ruokintaa on jatkettu täydellä teholla.

Huomenna sitten nuorten cairnien katselmuksessa Klaukkalassa (Lahnuksentie 215, klo 10-15) ensiesiintymisen näyttelykehissä tekevät Sohvin pojuista Nerot. Lisäksi Poppari ja veljensä Viksu pyörähtävät arvioitavana. Onneksi saadaan Yassu kuvaamaan koko tapahtuma, joten kerrankin saadaan jotain parempia otoksia kuin puhelinräpsyt. Tapahtumaan on ilmoittautunut reilu 40 pentua, junnua ja nuorta cairnia. Kaikki ovat lämpimästi tervetulleita mukaan katsomaan railakasta terrierimenoa.

Mutta nyt jatkan lomapäivääni hallivarausten äärellä ja keräämällä joukon koiria kasaan, koska Katja The Kouluttaja on taas lupautunut paikalle huhtikuussa...




keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Partakarvat sentään

Pikainen päivitys etäpäivältä kotoa. Kiireetön aamu takasi koirille metsälenkin heti aamusta ja pienet kotiharkat. Olen miettinyt alkuasennon opettamista agilityyn ja työstämme nyt jalkojen väliin tuloa. Sohvilla menee jo jotenkuten, Poppari tarjoaa jostain syystä asentoa väärinpäin eli kun katson alas jalkojeni väliin, siellä viuhtoo vimmatusti häntä :)

Pihapyrähdyksen jälkeen molemmat nukkuvat nyt päikkäreitä pöydän alla jalkapöytääni tyynynä käyttäen. Rakastan näitä työolosuhteita einkä malta käydä edes keittämässä lisää kahvia.

Piipahdin eilenkin tallilla ja Poppis pääsi nyt ensimmäistä kertaa mukaan. Oli varsin ilahtunut hevonkakkaroista, mutta tallissa katseli silmät pyöreinä menoa ja kävi varovarovasti kurkkimassa bokseihin. Sylistä käsin nuuhki pitkään Kilkenny-ponin kanssa partakarvat väpättäen. Maneesissa käväistiin katsomassa tuntia ja siellä osasi olla hipihiljaa.

Nyt jatketaan hommia, illalla Sohvi pääsee tauon jäljiltä taas agilitykentälle. Eilen vahvistui Sohvin kesätreenipaikka HSKHn koulutusryhmissä. Jatkamme toukokuusta syyskuulle torstaisin iltatreenejä, mutta nyt joka viikko. Peukuttelen vielä, että saisin Pompulalle oman ryhmän.

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Vauhdikasta eloa

Hups, siinä se viikonloppu nyt vierähti. Kotona ehti lähinnä kääntymään ja taas mentiin.

Lauantaina aamuvirkkuna kasiksi Ojankoon laittamaan palkintoja, auttamaan radanrakennuksessa ja ratatyöläisenä katsastamaan ykkösten menoa. Päivän kruunasi Yasminin ja Rockyn hieno hyppäri, jossa koirakko selvisi virheettä ja hyvällä ajalla maaliin. Ja mitkä kepit! Keppikulma ei ollut helpoimpia, mutta Rocksy suoriutui sitä leikiten. Kaksikon suoritus oikeutti LUVAaan ja kolmanteen palkintopallisijaan. Vähänkö olin pakahtua ylpeydestä, kun cairn kipusi palkintisijoille monenmonen taitavan koirakon ryhmästä. Hyvä Yassu ja Rocky ja lämpimät onnittelut vielä tätäkin kautta!

Juoksi kesken agiradan rakennusta palkintojenjakoon hihkumaan ja sain muutaman epätarkan räpsyn kaksikosta..


Lauantaina pääsimme vielä koko perhe Minnan, Markuksen, Pipsan ja Neron luokse illalliselle. Koirat leikkivät itsensä tainnoksiin ja ihmisväki söi kuvut täyteen mukavia rupatellen. Kiitos M&M!

Tänään kipaisin Knapperin tallille St Patrickin päivän estekilpailuja  katsomaan. Yritin haalia aamulla kaiken vihreän päälleni ja rajasin varsin veikeät turkoosit silmät ;) Kiva oli hyvässä porukassa seurata ratsukoita naperoista kokeneempiin, ja loppuun pääsin vielä hemmottelemaan Jackien ratojen jälkeen. Olen nyt ratsastanut paljon nuorta Eddietä sekä Jackie Brownia, oppinut älyttömän paljon ja samalla tajunnut, miten paljon on vielä opittavaa.

Vielä ehdittiin koirienkin kanssa parituntinen metsälenkki kiertämään. Popsin varvas on parantunut ja sintti pääsee taas treenaamaan. Viikon punnitus näytti kiloja Sohville 8,3 ja Popsille 7,4 eli hyvällä mallilla Mamsellin painonpudotus. Silmään ja näppituntumalla arvioituna vielä saisi vähän keventyä. Oma kilokertymä näyttää noin kahta kiloa kesäksi sulatettavaa, höh. Pohdin tätä pupeltamalla ison kasan jugurttirusinoita...


perjantai 15. maaliskuuta 2013

Jäsenasiaa

Juhuu, kotona ollaan ja vapaapäivä, just aika hyvä. Lueskelin heti kättelyssä reissun aikana postista putkahtaneen cairnkerhon jäsenlehden ja ilahduin sisällön reippaudesta. Näyttelypainotteisena pitämäni lehti olikin täynnä luonneasiaa, agilitykuulumisia, karhutestausta, koulutusneuvoja ja rakenneasiaa. Kiitokset toimituskunnalle monipuolisesta tarjonnasta.

Kerhon vuosikokouksen yhteydessä 21.4. Turussa on tarjolla myös mielenkiintoinen luento koiran biomekaniikasta, rakenteesta ja kuormittuvuudesta ja urheilevan koiran ruokinnasta. Harmikseni rauniopäivä osui samalle päivälle, joten kokoustelut jää nyt itseltäni väliin. Toivottavasti moni jäsen kuitenkin pääsee paikalle.

Lehdessä oli myös ilmoitus toukokuussa starttaavasta agilitykurssista, jolla pääsee tutustumaan agilityn saloihin. Kerho sponsoroi kurssia. Lisätiedot lehdestä ja pian myös kerhon sivuilta www.cairnterrieri.fi

Nyt lähden täyttämään pakastimet Murren murkinalla ja sitten me tehdään piiiitkä lenkki ja otetaan aurinkoa. Illaksi tallille ja aamuksi Ojankoon talkooavuksi. Huomenna päästään myös leikkimään Neron ja Pipun kanssa...

Aurinkoista viikkistä nöpöiset!

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Ihanneammatti

Istun täällä Helsinki-Vantaalla kuudelta aamulla vielä aavistuksen epätietoisena ottaako luminen Keski-Eurooppa virkamiehiä pullistelevan koneen ylipäänsä vastaan.

Viimeksi tänään klo 04:45 herätyskellon soidessa ja perheen muiden jäsenten kääntäessä kylkeä, mietin, että minkälainen se ihanneammatti oikein olisi. Omaan helkkarin mielenkiintoisen ja haastavan duunin. Olen opiskellut pienen ikuisuuden, väitellyt 2005. Tienaan ihan ok, ja omaan maailman parhaat työkaverit. Mutta ainahan sitä voi ajatusleikkiä.

Monessa duunissa tosin mielikuva ja totuus voivat osoittautua toiseksi. Kirjoitusten jälkeen tein vuoden sijaisuuden tyttöjen liikkamaikkana. Duuni oli jees ja opiskelijat hauskoja, mutta opettajanhuone aika kammomesta. Siihen taisi jäädä ajatukset liikka/bilsanmaikan urasta. Nuorena maatalouslomitin lähisuvun tiloilla ja viihdyin mainiosti aamuherätyksistä huolimatta. Opiskeluita on lisäksi rahoitettu niin asiakaspalvelussa kuin puutarhatöissä. Yliopistovuosina siirryin aika nopeasti oman alan töihin labraan, ja tutkimustyö oli silkkaa auvoa. Silloin oli harvinaisen sama oliko tiistai vai lauantai, vappu vai juhannus, ja mitä kello mahtoi olla, tutkimus oli intohimo. Siihen aikaan elin sinkkuvaihetta ja tein pelkästään töitä ja jumppasin. Aika outoa aikaa näin jälkikäteen ajateltuna ;) Aherruksesta vain maksettiin surkeaa palkkaa ja post doc vaiheessa työ oli melkein pelkkää apuraha-anomusten kirjoittamista. Siitä asti sitten vaikutettu virkamiehenä. Sekin duuni on osoittautunut erilaiseksi kuin kuvittelin, aikalailla vähemmän kuivaksi.

Mutta se ihanneamatti. Saiskos esim. näistä jotain kokoon:
  • työn sisällön mielekkyys
  • vaihtelevat päivät
  • ei saa tulla kylmä
  • mahdollisuus vaikuttaa työnkuvaan
  • vapaa pukeutuminen (mielummin urheilukerrasto kuin jakkupuku -katkerana ikuisista paitapuseroiden silittämisistä)
  • jos eläimet eivät suoraan liittyisi työtehtävään, niin niiden läsnäolo olisi suotavaa
  • saa matkustaa, mutta ei ole pakko
  • liksalla eläisi
Hups, nyt pitää lopettaa ja siirtyä koneeseen. Jatketaan listausta taas joskus. Mukavia työpäiviä kaikille.

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Fyssarilla

Anu läpikävi koirat aamulla. Sohvi oli odotetusti sterkkatauon ja viime viikon pentupainien ja kasvatettujen lenkkien myötä lihaksistoltaan/lihaskalvoiltaan vähän jumissa. Ei kuitenkaan mitään isompaan. Poppiksella löydettiin -ylläripylläri- kipeä varvas, joka jo paranemaan päin ja antoi jopa hoitaa nivelen. Sohvi lepuuttelee jo tosi hyvin käsittelyn, mutta Poppis vielä ajoittain kiemurtelee ja vaatii käsittelijältä kärsivällisyyttä. Onneksi Anu jaksaa noiden kanssa työstää hoidon tosi kivasti ja tylleröt tykkäävät hoitotädistään kovin.

Nyt kevyttä ulkoilua työmatkani ajan ja ensi viikolla taas harkat soikoon. Odottelen jo innolla tietoja HSKHn kesätreenien järjestymisestä. Omatoimivuoro cairnporukalla jatkuu Ojangossa joka tapauksessa lauantaisin, mutta tavoitteena siis lisäksi ohjatut harkat kerran viikkoon molemmille karvakorville.

Nyt työkoneen taakse ansaitsemaan hallivuoroja ja raksuja kuppeihin. Perjantaina taas jatketaan.