Istunta

Muutama kuva eiliseltä istuntakurssilta. Kiitos ja kuvat Laura Holopainen. Istuinluut tuta eilisen liinaharjoituksen ja kevennysrytmitysharjoitusten jäljiltä... Tänään jatketaan.

Ja heppana tietysti iki-ihana Jackie B.

Kevätkausi: välitsekki

Tein kevätkaudesta yhteenvetoa treenivihkoon. Kaivoin joulukuulta tavoitteet esiin ja katsoin missä mennään, tässä kurkkaus tännekin:

1. Harrastaa koirien kanssa monipuolisesti. Pitää niin itsensä kuin koirat hyvässä fyysisessä kunnossa.

Toteutunut kohtuullisen hyvin. Koirilla ei todettuja vammoja, ohjaajan kunto kohtuullinen. Koirilla fysioterapia säännöllisesti kevään ajan.

Syksyllä koirat siirtyvät osteopaatin säännölliseen käsittelyyn. Oma kuntokuuri!

2.      Muistaa myös tauot, lomat ja lepo. 

Toteutunut kohtuullisen hyvin. Sohvin sterilointi toi pidemmän tauon agilityyn keväällä. Koira tuntui vain paremmalta tauon jälkeen. Kesälomalla ei ajatellakaan agilitya.

Tätä treeni/taukorytmitystä pitää vielä kehittää syksyllä. 

3.      Luonnetestata Sohvi. 

Toteutui. Luonnetestipisteet 160. Erityisen tyytyväinen olen koiran toimintakyvystä, hieman hämmästynyt puolustushalun voimakkuudesta.

Sohvin MH-luonnekuvaus suunnitteilla vuodelle 2014. Poppis saa vielä kasvaa. 

4.      Steriloida Sohvi pahenevien valeraskauksien vuoksi ja ennaltaehkäisemään muita vaivoja.

Toteutui. Toipui leikkauksesta hyvin. Kuin eri koira nykyisin, aktiivisempi, leikkisämpi, ärhäkämpi….

5.      Pops pääsee virallisiin silmä- ja polvitarkastuksiin.

Tämä siirtyy syksyyn tai ensi vuoteen. 

6.      Verijälkeä olisi tarkoitus harrastaa säännöllisesti sulanmaan ajan.

Muutama jälki omatoimisesti. Nyt kesällä saatiin lisäoppia, jonka jälkeen taas innolla metsään. 

Syksyllä tarkoitus jatkaa säännöllisesti lumentuloon saakka. 

7.      Josko löytäisi kivan ryhmän rally-tokoilemaan.

Tähän ei toistaiseksi ole paneuduttu. Riittääkö aika ja innostus?

8.      Raunioille yritetään päästä porukalla keväällä. 

Toteutui kaksi kertaa.

Syksyksi yritys päästä jatkamaan samalla porukalla. 

9.      Maastojuoksuharjoitukset listalla myös.

Toteutui, tosi hauskaa hommaa. Voisi kyllä mennä uudestaankin. 

10.  Kai sitä pitäisi ryhdistäytyä ja opiskella kehäpyöritystä tuon pirpanan kanssa.

Juu-ei, ei ryhdistäydytty. Cairnkatselmuksessa pyörähdettiin, mutta kiinnostus tuntuu olevan sekä koirilla, että ohjaajalla vähän heikohko tälle sektorille… 

11.  Agility: Löytää meidän tapa tehdä töitä ja kehittyä. Molemmille säännölliset koulutukset. Suunnitelmallisempi harjoittelu. Kiinnittää erityistä huomiota palkkaukseen ja koiran vireen ylläpitoon.

Ok. Myös syksyn suunnitelmat alkavat muotoutumaan.

12.  Agility: Sohville keinu ja kepit haltuun. 

Auttavasti menee molemmat esteet osana rataa. Työ jatkuu syksyllä.

13.  Agility: Minä ja Sohvi 1-luokkalaisiksi kesäksi.

Hah, toteutui nippanappa, eli  ykkösissä vaikutetaan.

14.  Agility: Poppis möllitasolle kesäksi.

Poppis osaa jo vaikka mitä, mutta meillä ei ole kiirettä. Radat ovat vielä lyhyitä eli ihan ei tätä tavoitetta saavutettu.

Yhteispolskuttelua

Heinäkuun helteissä yhteislenkki kulki onneksi Luukin lampien vierustaa, joten Martta, Elli, Sandie, Sohvi ja Pops pääsivät/joutuivat pulikoimaan useampaan kertaan 5 km lenkillä. Vaikka lämpötila hipoi 30C, niin lenkki kulki koko matkan metsän varjossa, pääsi uimaan ja vettä oli tarjolla. Ihana Karoliina ui ja uitti koiria. Kuva on huono, mutta fiilis hyvä.

Kiitos lenksuttelijoille. Oli ihanaa agility- ja pentutarinointia, toisilla pentutuoksua kotona ja toisilla suunnitelmissa. Ääk, olen pikkaisen kade :)

Ihanaa alkavaa viikkoa, täällä lasketaan jo päiviä lomaan....

Kisaradat olkaatte hyvä

Siinä ne nyt seisoo. Ne ensimmäiset viralliset radat.

Ensimmäinen A-rata on työvoitto. Koira pysyi lähdössä, käveli kepit hermostuneen emäntänsä vieressä ja joutui kertaalleen pysähtymään kokonaan, kun ohjaajansa tekee kökkövalssia edessä.

A-rata, 27.7.2013

Toinen B-rata oli siitä harvinaisempi agilityrata, että siinä ei ollut keppejä lainkaan, mikä selittää hyvän aikamme. Alussa koira meinasi varastaa, mutta oli sentään kuulolla ja palasi odottamaan. Keinulla mina panikoin, ei koira.

B-rata 27.7.2013

C-rata oli hyppäri, kepit meni ehkä aavistuksen paremmin. Ja tässä ryökäle aavistaa lähdön törkeästi.

C-rata 27.7.2013

Debyyttimme tuomarina toimi Eija Berglund, joka oli aivan ihana tuomari. Koiran mittauksessa ja kisakirjan vahvistamisen yhteydessä oli tosi rauhoittava ja kannustava. Piti erittäin järkevän tuomarin puhuttelun, jossa muistutti koirien hyvinvoinnista noin kuumana päivänä. Ja antoipa palkintojenjaossa palautetta meidän kepeistä, tai lähinnä ohjaajan sipsuttelusta, köhöm. Muutama koira törmäili radalla, jolloin tuomari pyysi koirakoita radan jälkeen uusimaan yksittäiset esteet, että ei jää mitään huonoja viboja.

Nyt me laitetaan kisakirja syrjään ja Sohvi aloittaa enemmän kuin ansaitun agilityvapaan. Syksyllä taas jatketaan opiskelua.

Ykkösluokkalaiset

Salaisuudet julki. Sohvin HSKH:n ryhmästä Minna ja Pele houkuttelivat meidät viikko sitten, viimeisenä mahdollisena ilmopäivänä mukaansa JAU:n kisoihin. Siis virallisiin kisoihin! Arvatkaa vain, miten hyvin olen nukkunut viimeisen viikon :)

Tarkempaa raporttia ja ihanan kamalaa videomateriaalia tarjolla lähipäivänä. Mutta lyhyesti. Kolme starttia, kolme nollaa, kaikki alle ihanneajan. Helle. Koira toimi ja kiroili menemään. Ohjaaja jännitti, mutta muisti radan, teki varmaa ja tylsää virkamiesohjausta. Kaksi LUVAa, kolmatta ei saatu, kun sama tuomari kaikilla radoilla. Tuomari oli super, antoi jopa vähän lisävinkkejä palkintojenjaossa. Sohvia kehuttiin paljon, ja sanottiin, että se on hoikka, niin kuin cairniksi. Epäiltiin jopa ulkomaan tuonniksi. Hymyilin kuin heikkopäinen. Hymyilen edelleen. Vitsi, miten hieno koira!

Ja kuten uhkasin, omistan nämä kisat ja hienot tulokset Mintulle, joka on aina uskonut meihin, vaikkei me aina uskottu meihin itsekään. Kiitos. Tästä on hyvä jatkaa. Tosin kilpailuihin en taida hetkeen uskaltaa, kun en halua ajatellakaan luokkanousua. Haluan juosta näitä ykkösratoja ainakin tämän ensimmäisen vuoden.

Lisäksi kiitän lämpimästi Minnaa aivan korvaamattomasta seurasta ja tuesta, ja onnittelen Pelen hienoista tuloksista. Olette mahtavia!

Juhlapusu

11-v hääpäiväpotretissa Poppis ehti moiskauttamaan ekat pusut :D

Joskus vain tökkii

En oikein tykännyt eilisistä agitreeneistä. Tai en siis tykännyt yhtään. Oli liian kuuma. Oli eri treeni kuin treenikalenterissa luki. Jotenkin ärsytti, ja olin siis jo lähtökohtaisesti päättänyt, että ihan tyhmä harjoitus. Sohvi teki oikein näppärästi, mutta minä en halunut kuumassa hinkata yhtään. Kyse oli noista iänikuisista valuvista käännöksistä, ne eivät vain ole niin tiukat kuin kouluttaja tahtoisi. Tiedän, että ohjaan itse liian laajalla kaarella, mutta nyt koin jonkun taka-askeleesta vouhkaamisen vain turhana nillittämisenä. Lisäksi kiukuttelin takaaleikkauksista, jotka eivät koskaan ole ollut vahvuutemme, kun koira irtoaa huonosti ja minä ohjaan pöllösti. Ja koska ne eivät suju, niin niitä en sitten halua harjoitellakaan...huoks.  Ohjaajalla oli siis paha asenneongelma eilen :D

Lisäksi opeteltiin putkijarrua ja otettiin muutama irtoaminen. Edelleen kenkutti, joten kehuin ja palkkasin koiran ja päätin harkat siihen. Koiralla siis asenne kohdallaan, ohjaajalla ei todellakaan. Pöh minä.

Eläimellinen työpaikka

Voiko työpäivänsä paremmin aloittaa, kuin aamukahvilla kera työkaverin koirakatraan. Kaksi ansioitunutta kaverikoiraa (borter) ja 4,5 kk cairnpentu. Kahvitunti kuluikin palloleikkien ja pissalenksun merkeissä. Työkaverit ehdottikin meikäläiselle uutta toimenkuvaa virallisena työpaikan koiraylivahtina.

Tässä katras saa jo aamuruokansa leluista.

Pompun vuoro

Ohjauskuviot jatkuivat tänään Pompun harkkavuorolla sokkari-treeneillä. Pieni teki oikein pätevästi. Plussat irtoamisesta pimeään putkikulmaan, varmasta renkaasta sekä nopeasta puomista ja puomin kontakteista.

On ollut kyllä opettavaista seurata kontaktiharjoittelua koiralla, jolle 2on-2off opetetaan koiralle vasta myöhemmin ja jää ikuiseksi pieneksi epävarmuustekijäksi, ja koiralla, jolla se opetetaan jo pentuna alkaen asentoharjoituksista. Popsin mielestä pysähtyminen kuuluu automaattisesti osaksi puomia. Sohville se on turha hidastus kesken kaiken ja se tehdään vain jos on pakko.

Toinen kotiharjoitus, joka on auttanut merkittävästi agikentillä on kiertäminen. Nämäkin perjättöharjoitukset olivat helpompia, kun koira osaa kiertää takaa.

Lisäksi olen tyytyväinen pikkaraisen keskittymiseen hommien aikana. Kentälle mentäessä käy sekin nykyään aikalailla kierroksilla ja räyhyää muille koirille. Mutta kun tehdään hommia, niin fokus on tekemisessä, vaikka esim. näissä harkoissa muut koirat olivat heti puomin vieressä.

Koirat ovat taas viime päivinä saaneet hulluja riehuriekkutakaa-ajokohtauksia pihalla. Kiva, kun on ollut viileämpää, jaksaa taas riehua. Ihanaa, pian on syksy...lempivuodenaikani. Meillä alkaakin pian käynnistyvän loman myötä 5 wk pitkä totaalinen agilitytauko. Itse ajattelin kyllä laittaa kevään tapahtumat pulkkaan ja suunnata mietinnät syksyn kuvioihin ja tavoitteisiin...

Saksalainen, twist, vastakäännös ja jaakotus

Päivän oppimäärä. Sohvi pääsi peruutuspaikalle HSKH:n illan teematreeneihin. Minusta meni oikein mainiosti, itse hinkkasin aika paljon, Sohvi teki vain lyhyesti. En halunnut kuumassa koiraa läkähdyttää.

Twistissä ja sakalaisessa kouluttaja-Marko olisi halunnut, että etenisin jo enemmänkin koiran eteen. mutta kun koira ei irtoa takaakiertoihin mitenkään super hyvin, niin en oikein ehtinyt ihan optimaalisiin kohtiin.

Jaakotus ja vastakäännös sen sijaan toimivat hienosti. Erityisesti jaakotus toimii Sohvilla älyhyvin, varsinkin kun hartiakäännökset ovat meille hitaita ja kankeita.

TWIST - koira ohjataan esteen toiselle puolelle koiran puolleisella kädellä, vaihdetaan kättä leikataan koiran linja jotta oikaisee itsensä hypylle, siirrytään sivulle ja vaihdetaan alkuperäinen käsi takaisin.

 

 

 

SAKSALAINEN-vastaava kuin twist, mutta koira otetaan toiseen (ei-alkuperäiseen ohjauskäteen).

JAAKOTUS Juuri ennen koiran ponnistusta hypylle ohjaaja alkaa kääntyä koiran kautta ja kääntää selkänsä kohti hyppyä. Koiran puoleinen käsi pysyy ohjauksessa kunnes koira on laskeutunut. Laskeutumisen jälkeen välittömästi ohjaajan käännös on valmis ja hän jatkaa liikettä suoraan. Näin saadaan koira kääntymään mahdollisimman tiukasti.

Jaakotuksessa koira kääntyy koko 180 astetta. Vastakäännöksessä loivempi kulma esim. 90 astetta. Minusta ylläoleva kuva kuvaa siis paremminkin vastakäännöstä kuin kokonaista jaakotusta, jossa jatkettaisiin koiran alkueräistä suuntaa vastaan.

Jaakotuksen ja vastakäännöksen tarkoitus on saada koira kääntymään mahdollisimman tiukasti. Nämä käännökset usein myös estävät koiraa hakeutumasta "ansaesteille", sillä käännös on hyvin vahva ja selkeä koiralle. Näillä käännöksillä saa usein myös paljon etumatkaa.

Jäljellä oltiin

Reilu 5 tuntia kului kuin hujauksessa, kun vedeltiin Minnan ja Pelen opastuksella jälkiä pitkin Sipoon korpea ja koirat pääsivät jälkihommiin.

Sekä tekotapaan että jäljellä toimimiseen tuli muutamia ihan merkittäviä parannuksia, joiden vaikutukset koiran suoritukseen voitiin todeta heti. Tosi mielenkiintoinen ja hyödyllinen reissu, josta kotiutui paitsi innostunut emäntä ja kaksi väsynyttä koiraa niin myös pari kappaletta ehtoja peuran sorkkia pakastimeen. Superkiitokset Minnan, Pelelle ja Riolle erinomaisista opeista ja demoista ja sorkista sekä Mintulle ja Lucalle ja Merjalle ja Väiskille innostuneesta seurasta.

Sohvi teki oikein mallikkaan jäljen, haki muutamaan otteeseen jäljen reuna-alueita, mutta palasi nopeasti itse jäljen päälle. Popparilla meinasi kierrokset alussa viedä pienen mennessään ja Minna komensi meidät janalta uudestaan alkuun. Rauhoiteltiin ja haettiin keskittymistä, minkä jälkeen pikkarainen malttoi jäljestää oikein mainiosti. Nyt näki selvästi, että pidempiä jälkiä kannattaa jatkossa vetää. Myös muilta nähtiin hyviä jälkiä ja hauskinta oli seurata koirien reaktioita maalissa, jossa odotti sorkka. Pele, Sohvi, Pomppu ja Luca alkoivat syömään sorkkaa, Väiski kieri antaumuksella sen päällä ja Rio piilotti sen maahan.

Nyt aijon vetää loppupäivän lonkkaa koirien ja pyöräilykisoista kotiutuneen miehen kanssa kilpaa.

Sukua ja ei

Aamun agility vähän kuin suvun kesken, kun mukana Sohvin velipoika Topiveli ja Sohvin oma poika Nero. Lisäksi mukana myös tutut harkkakaverit Alli ja Lillan. Tehtiin Saviojan rataa:

Tykkään noista Saviojan radoista, mukavan reippaita ja aina joku pähkinä mukana. Sohvi teki tosi mallikkaan radan, palkkasin kontaktit, palkkasin keinun ja palkkasin kepit. 15. putki imutti melkein kaikki koirat putken väärään päähän. Vaihdettiin ohjausta ja jopas alkoi kaikilla toimimaan. Keinuun kiinnitettiin erityistä huomiota tänään.

Pomppu räjäytti ensimmäisellä yrittämällä muurin, mutta teki sen jälkeen huolellisemmin. A:kin tuntui jo vähän sujuvammalta.

Pikku-Nerpaus teki ainakin muuria, pussia ja rengasta. Ja keinua, juoksemalla keinun päähän herkuille ja siitä keinu laskettiin rauhallisesti alas. Vähänkö se on reipas ja taitava pikkumies. Kyllä Minnan kelpaa :)

Loppupäivä onkin kulunut koirilla pihalla ihmettelemässä orapihlaja-aidan leikkuussa tuskailevaa ihmisväkeä.

Rohkea rokan syö...

...kaino ei saa kaaliakaan.

Näillä ylevillä mietteillä viikonloppuun. Kotikalanterissa lukee agiharkat, verijälki, Vantaa Vuelta ja orapihlaja-aidan leikkaus.

Välillä on kiva vaan juosta

Sohvin treeneissä oli omatoimivuoro ja päätettiin viime viikon pähkinöiden jälkeen vain hurvitella. Tässä nopsasti improttu juoksurata. Sopivasti alkoi satamaan, joten saatiin samalla vähän sadeharjoittelua. Alkuun pelkkää odottamista lähdössä, palasin monenmonta kertaa palkkaamaan, ja sitten vain juostiin täysiä rata läpi. Nauratti molempia.

Toisella kiekalla kepit ja kepit hypyllä. Aika varmaa, ei maailman vauhdikkainta, mutta hyvin haki oikean välin ja hyvin teki. Poppis pääsi juoksemaan pussille saakka. Nyt löytyi pienelläkin hyvä vauhti, palkkasin hihkuen ja lähdettiin lenkille brassipoikien Pelen ja Rion kanssa. Nyt sitten satoikin jo kaatamalla eli oltiin aika uitettuja mimmejä, kun päästiin takaisin autolle.

Harkkareiden harkkarit ja voileipäkakku

Otsakkeen alku tarttunut Aallon aamusta. Olen kohtuullisen nirso radiokanavien suhteen (esim. Nova on totaalisen nounou), mutta ilmeisen addiktoitunut Vehviläinen, Perho, Valtee-akselistoon. Ja näin keväisin Hytönen jr et al. siivittää aamuni.

Niin, oliks jotain päivitettävääkin? No, Popparin keskiviikkoharkat, jotka olivat jälleen omatoimiset. Nappasin aikoinaan Sohvin alkeissa tehdyn radan, jossa persjätön jälkeinen rengas tuotti tänään naperolle yllättävän paljon vaikeuksia. Meni yksittäisenä esteenä, meni hypyn kautta, mutta radalla ei kai kertaakaan onnistunut, vaan hyppäsi välistä. Muutenkin tuntui edelleen aika tahmealta mutkaputkissa. Palkkasinkin kaikki putket. Toisella kiekalla tehtiin keinua, joka on tällaisella keinukammoiselle ohjaajalle liiankin nopea. Koira tulee yllättävän pitkälle ja pamauttaa keinun vauhdilla alas, ääk.

Sohvi pääsi istumaan lähdössä. Kävelin aina kolmannelle putkelle asti ja palasin palkkaamaan. Palailin vaikka kuinka monta kertaa eri paikoista ja aina tippui herkkuja kitusiin. Koira rentoutui harjoituksena aikana ja napotti loppua kohden paremmin ja paremmin. Näitä lähtöjä on nyt vain harjoiteltava enemmän. Lopuksi rillutteli radan siten, että 8. esteeltä syötin kepeille.

Mamselli onkin valmistautunut tämän viikon harjoituksiin ylimääräisellä tankkauksella. Eikä millä tahansa tankkauksella, vaan ehdalla kinkkuvoileipäkakulla!  Oltiin tiistaina lenkillä Minnan pesueen kanssa Pirttimäen Myllyjärvellä. Miehet lähtivät edellä maastopyörillä ja kun olivat kadonneet, niin päästettiin koirat vapaaksi. Perään lähti vain Pomppu. Arvailin, että ei se yksin ihan kamalan kauas juokse, ja pian kipittikin takaisin. Ensimmäisellä uimapaikalla Sohvi lähti tutkailemaan ympäristöä kallion päälle. Kun ehdin muiden uintipuuhilta perään katsomaan, niin siellä ne vetelivät Mamma ja poikansa Nero suupielet majoneesissa jonkun seurueen jättämää voileipäkakkua. Karjaisin koirat kauemmas ja sillä välin Pipu hiipi selän takaa vielä tarjoiluille. Puuh. Hätisteltiin koirat herkuilta ja jatkettiin matkaa. Seuraavalla uimapaikalla Sohvi nautti suolaisen päälle reilut kulaukset järvivettä ja näytti tyytyväiseltä ja pullealta. En kyllä yhtään tykkää, kun porukat jättävät syötäviään luontoon. Onneksi tällä kertaa selvittiin vain isommilla jätöskasoilla seuraavana päivänä. Ei edes mennyt pakki sekaisin mokomasta kakusta.

Samalla reissulla Poppis kaivoi ison luomureisiluun pään jostain puskasta. Kehuin kovasti hienosta löydöstä, mutta takavarikoin kuitenkin löydön. Näytti vähän tyytymättömältä, kun caputista piti luopua. Loppulenkistä miehet ajoivat vielä meistä ohi, kytkettiin koirat ja loppulenkki menikin canicrossin merkeissä.

Ihanaa, että säät ovat viimein alkaneet suosia. Ainakin aamut ja illat ovat jo sopivan viileitä, jei. 

Verijälkioppia

Sohvin agiryhmän Minna ja Pele ovat kokeneempina MEJÄstäjinä ja kisoissakin käyneinä luvanneet vetää verijälkioppitunnit ensi lauantaina 20.7. (iltasella vedetään jälki) ja sunnuntaina (aamusella ajetaan jälki) Sipoossa.

Jos muilla kiinnostusta mukaan, niin pistäkää viestiä.

Meillä jäljillä käyty vain harrasteena kerran pari kuussa ilman kisa- tai tulostavoitteita. Ja näin mennään jatkossakin, mutta haluan vähän päivittää jäljenteko- ja ajotapaa. Koirathan ovat olleet vallan innostuneita puuhasta.

Talvellakin treenataan

Mikäs sen parempi kuin suunnitella agilityn talvikautta keskellä kesää. Omatoimivuorolla treenaava cairnporukkamme ei ole ollut aivan kauhean tyytyväinen viime kausien hallivalintoihin, joten sain tehtäväksi selvittää pääkaupunkiseudulla kovasti bookattujen hallien mahdollisia vapaita vuoroja talvikaudeksi 2012-2013. Riittävästi myyräntyötä ja liuta kyselyitä sinne ja tänne.

Ja nyt näyttää kovastikin siltä, että ryhmä siirtyy treenaamaan lauantaiaamuisin Sporttikoirahallille Ihan superduper.

Koulutusryhmistä tavoitteena saada Popparille ryhmäpaikka oman seuran ryhmistä, Sohvilla pari muuttujaa vielä työnalla. Katsotaan jatketaanko seuran koulutuksissa vai kokeillaanko jotain vähän erilaista :D

Innari ja raviristikko

Sain muutaman kuvan esteleiriltä (kiitos Tiina!). Minä ja Jackie B innarilla ja raviristikolla. Kyllä on keskittynyttä menoa ;) Hitsi, että tulikin ikävä tallille. Hepat ansaitulla kesälaitumella, mutta parin viikon päästä taas tositoimiin, kun alkaa istuntakurssi.

Meidän maanantai

Kesällä ei haittaa, vaikka on maanantai ja työpäivä. Aamut on valoisia lenkkeillä pidempään ja illat sopivan lämpimiä uimareissulle. Mikko tekee paljon töitä kotoa, joten ehdin hyvin pyöräillä työmatkat eikä kotiin ole tulipalokiire.

Kun pääsin kotiin, komensin kaikille uimahousut jalkaan ja lähdettiin uimaan.

Iltasapuskat vielä kepeiltä. Uskaltaisinko nyt sanoa ääneen, että tuo koiraa osaa ne. Taitaa se osata. Jesjesjes. Pomppu pääsee seuraavaksi keppikouluun, nyt tehty vain silloin tällöin. Otan sille vielä muutamat verkot tueksi, mutta pääosin opiskelee käsiohjauksella.Ja toivottavasti kepit on jo syksyllä myynnissä :D

Kotona paras

Amsterdam oli kaunis, elävä ja viihtyisä. Hotelli oli taas ihan mieletön Mikon bongaus, siitä tuolla ihmisblogin puolella lisää kirjailuja jossain vaiheessa. Pari päivää kuluivat kuin siivillä.

Kotona odottivat kaksi tyytyväistä koirulia ja koiranhoitaja Kati, joka oli hoitanut paitsi hommansa erinomaisesti myös leiponut meille kakun! Olipa ihana kotiinpaluu.

Tämä ilta onkin kulunut tuliaisia tutkien. Tiettyhän Damissa piti etsiä lähin Pet store ja käydä hankkimassa tuliaiset. Vähän herkkuja sekä 'ihanasti' vinkuva possunpää, joka nimettiin Pekoniksi. Pekonia onkin kotona sitten vinguteltu kilpaa...

Äänen avaus

Tulipas avattua ääni aamusta kerta heitolla.

Pihamme ohi kulkee tavallaan päättyvä katu, joka vie ainoastaan tien varren asunnoille. Jonkun verran tuosta kulkee koiria Keskuspuistoon. Olen nyt tämän puolentoistavuoden aikana kaksi kertaa nätisti huomauttanut satunnaiselle snautserikuskille, että jos ottaisi koiransa tuosta meidän aidalta pois, kun tunteet käyvät puolin ja toisin kohtuullisen kuumina.

Tänään sitten pärähti hermo samaiseen mummeliin lopullisesti. Olin pihalla puhdetöissä, kun taas päästi snagunsa aidalle ja koirat alkoivat esittelemään purukalustoansa. Nyt sitten pääsin yllättämään puskista, rääkäisin aika helkkarin rumasti ja niin paljolla desibelejä kuin irtoaa. Karjuin vielä perään, kun mummeli juoksi koiransa kanssa karkuun. Toivottavasti nyt menisi jakeluun ennen kuin koirat onnistuvat oikeasti tikkaamaan toisensa.

Argh ja argh.

Kisanomaiset ratatreenit kertaa kaksi

Sohvilla oli ratatreeni vuorossa harkoissa. Sadulla oli tiukka linja, itse piti miettiä ohjaukset ja hyllystä ulos. Uusintayrityksiä sai ottaa kolme, sitten autettiin.

A-rata:

Tein aika varmistellen, nollalla läpi. Rengasta oli kiitettävästi tässä tarjolla, mutta ei ongelmia. Sadun mukaan olin ohjannut ensimmäisen renkaan päin peetä, mutta koira pelasti ja haki esteen oikein. Kontaktit piti, ne palkkasin aina. Putkijarru parantunut. Haki mutkaputkien epäloogisimmat päät hyvin, mutta kyllä yliavustinkin. Silti. Hyvä nolla ja koira tauolle.

B-rata:

Tästä vitonen 14. esteellä (rytmitin surkeasti ja jouduin pysähtymään totaalisesti), lisäksi empi 16. mutkaputkeen menoa ulko-ohjauksella niin paljon, että kympinkin olisi voinut antaa. Alun 3-4 persjättö super, samoin pimeään putkeen haku ok. Lukitsi tosin ensin renkaan, mutta hihkaisu (lue rääkäisy) käänsi koiran putkelle. Käännökset valui ja koira kaarratti. Mutta noista en ota paineita, parannellaan pikkuhiljaa minun ohjauksia.

Ja keppisulkeisista kerrottakoon, että ensimmäiset ohjaukset vasemmalta ovat nyt menneet läpi. Babystepsein kohti määränpäätä. 

Vitsi, että jäi tästä kahden viikon agikarusellista hyvä mieli. Nyt taas ansaitulle viikon agitauolle. Seuraavat viikot ennen lomia edetään muutamilla kevyillä harkoilla ja sitten alkaakin kuukauden totaalitauko molemmille. Nyt kun nuo tiheät juoksut eivät enää rytmitä taukoja, niin pitääkin vähän pohtia aikatauluja tarkemmin. Onneksi säännölliset työreissut pitävät tasaisen varmasti huolen, että välillä karvakorvat pääsevät kunnolla löhöämään ja Mikon hemmoteltaviksi.

Huomenna tulee Kati meille hoitamaan koiria, kun isäntäväki piipahtaa Amsterdamissa.

Täysi kymppi

Pompulla oli omissa harkoissaan vuorossa pisin rata ikuna, täydet kymmenen estettä. Pieni teki hurjan pätevästi ja suoritti puhtaan radan. Hieno typy. Sokkarikin onnistui 7-8 estevälillä maanantain harjoitusten jäljiltä tosi hienosti.

Itselleni tärkeitä oppeja 4 esteen siivekkeiden valinnassa. Hitaamman koiran kanssa pyöritä menosuuntaan älä sitä vastaan.

Toinen kiekka, jossa ohjaajan työtä hiottiin, oli jo puuduttavampi ja alkoi näkyä koiran innottomuutena mutkaputkiin. Lopetettiin äkkiä superpalkkaan. 

Loppuharjoitukset tehtiin pienesti ja kivasti. Pussia, jonka Gabi totesi valmiiksi esteeksi, joten siihen voi yhdistellä muita esteitä. Välistävedoistakin suoriuduimme ihan hyvin.

Palkkasin Sohvin kiltistä odottelusta rymistelemällä saman radan. Tulta ja tappuraa :D

Täs me mentäis

Tullaan!

Käännytään!

Ja mennään! Ehdoton suosikkini, perät vaan vilkkuu :)

Kuvat Yasmin Eklund. Kiitos Yassu!

Ohjauskuviot

Seuran teematreenien ohjelmassa eilen ohjauskuvioista takaaleikkaus, persjättö ja persjättö yhdistettynä päällejuoksuun. Ryhmä ei tullut täyteen, joten otin ipanankin mukaan opiskelemaan ohjauksia.

Marko oli tehnyt kohtuullisen hankalat harjoitukset, joissa piti pystyä tekemään 4-5 harjoiteltavaa ohjausta peräjälkeen. Esim. persjätöissä ja takaaleikkauksissa alku oli Sohvilla super, mutta pakka meinasi väkisten hajota loppuesteillä, kun olin koko ajan enemmän ja enemmän myöhässä. Mamselli tuli kuin höyryveturi, joten kiirettä piti. Takaakierto, päällejuoksu ja persjättö hässäkkä jostain syystä sopi meille ja Sohvi teki tämän upeasti.

Persjättö

Takaaleikkaus

Pompulla harjoiteltiin ensi yhdellä esteellä ja sitten lisättiin esteitä sitä mukaan kun pikkarainen oppi. Perjätöissä tulee vielä mutkan kautta vaihtuvaan ohjauskäteen, takaaleikkauksissa teki vaikka oli melkoisena kysymysmerkkinä vielä. Päällejuoksut onnistui jostain syystä Pompullakin parhaiten.

Päällejuoksu.

Uudelta kouluttajalta saatiin kiitosta koirien innosta ja vauhdista. Pomppu sai erityismaininan nopsasta hoksaamisesta. Sekä kehotuksen käydä Popparin kanssa hyppytekniikkatreeneissä, mikä onkin ollut vähän kuin työnalla.

Agirotu 2013; 003 Lupa hyllyttää

Eilinen vierähti agirodussa Ylöjärvellä. Minulla ja Sohvilla oli oma suorituksemme cairnien ALO-joukkuessa, joten suuntasimme paikanpäälle vasta sunnuntaina. Kaiken kaikkiaan kisoissa taisi olla ennätysmäärä cairneja sekä yksilöradoilla että joukkueina.

Jo aamusta seurailin openin suorituksia tulospalvelun kautta ja matkalla Teivoon autoon kiiri uskomaton ilouutinen, Minttu ja Paavo olivat vieneet koko openin minien voiton, juhuu, kiljuntaa, onnitteluja ja aaltoja. Uskomattoman upea suoritus!! Onneksi ehdimme palkintojen jakoon hurraamaan.

Agirodun Paras Ohjaus: Minttu ja Paavo!!!!!!! Kuva Yasmin Eklund.

Ravirata kylpi kuumassa auringossa, mutta onneksi cairnväki oli pystyttänyt hienon teltta-alueen, jonne mekin tungimme joukon jatkoksi. Päivä kului erinomaisessa agicairnistien seurassa kisoja katsellen, pukukulkueeseen osallistuen (Ihmemaa Oz -teema) ja omaa vuoroa odotellen.

Joukkueemme aloitti minien ALO-radan ja teimme erinomaisen hyvää jälkeä kaikki neljä koirakkoa. Jopa niin hyvää jälkeä, että löysimme itsemme sijoitukselta 4/20! Kiitos ihanille joukkuekavereille!

Blogi ylpeänä esittelee Agirodun 2013 cairnien ALO-joukkue: Tarja ja Rane, Suvi ja Lempi, Anne ja Sohvi sekä Mari ja Pete.