Naks

Mikä lie naksahtanut kohdalleen, mutta tämänpäiväisten agitreenien takaaleikkaukset meni aikas hienosti. Muutettiin leikkauksen jälkeisen hypyn jälkeen putki, joka imuroi paremmin koiria eteen. Laitan treeniradan näkyviin, jahka pääsen skannerille. Myös Alli ja Sanna työstivät hienosti takaaleikkauksia. Kentän toiseen laitaan oli tehty vauvaharjoitteet: hyppy putki -yhdistelmä. Pompula tekee hypyt ilman rimoja tai enintään ponnareilla. Lisäksi pussi erillisenä. Voi hyvät hyssykät, että tuo puolivuotikas tekee into piukkana noi harjoitukset. Loppuun juostiin ympäri kenttää ja vain leikittiin. Pois tuo pitää kantaa, kun ei suostu muuten kentältä lähtemään. Sannan Lillanikin aloitteli agiuraansa lupaavasti. Loppuun jäähdyttelyt Mintun, Lulun ja Ricardon kanssa, jotka vetivät omat harkkansa viereisellä kentällä. Richard on luovuttanut lemmekkäät ajatuksensa Sohvin suhteen, joten kaikki pääsivät juoksemaan vapaana. Olen niin ylpeä tuosta pikkuisesta, joka paahtaa porukassa kuin porukassa. Ihaillen seuraa Lucaa joka paikkaan ja käy välillä nyhtämässä Ricoa parrasta. Pysyy kuitenkin suht hyvin kuulolla ja tulee pyydettäessä luo, jolloin saa namin ja pääsee takaisin juoksemaan. Nyt koirat kuorsaa ja minun on aika imuroida huusholli ennen kentälle lähtöä.

Pienet on pieniä

Päästiin tänään moikkaamaan 7-viikkoisia chihun pentuja. Kyseessä ihanan Sylvin esikoiset Hilma ja Tami. On ne pieniä, pienenpieniä. Mutta niin vain töppöjaloin pistivät menemään ja rohkeasti kävivät nuuskuttelemassa meidän terrieritkin. Meidän molemmat koirat olivat varovaisen kiinnostuneita pikkaraisista, mutta Sylvi piti erityisesti Poppiksen kovassa kurissa. Pops totteli kuuliaisesti Mamia niin kuin kuuluukin. Käytiin vanhempien koirien kanssa lenkillä, seurueessa siis 3 chihua ja 2 terrieriä. Sylvihän on tottunut meidän koirien kanssa lenkkeilemään, mutta uusia chihuja tilanne selvästi vielä jännitti. Sovittiin, että Hilman kanssa pyritään näkemään mahd usein, jotta oppisi yhtä hyvin sietämään sähläävät terrierit kuin Sylvikin. Sylvi aikoinaan kouli Sohvin tavoille ja useammankin kerran lenkiltä palattaessa chihun suussa oli nippu cairninkarvoja, kun oli napannut riekkuvan kaverin persuuksista haukun. Ja nykyisin lenkkeilevät sulassa sovussa ja Sohvi tietää, että tämän kaverin kanssa ei painita perinteiseen tapaan. Onnea vielä E&T uudesta perheenjäsenestä.

Parempi mieli

Sori toi edellinen. Hoidin pahaa mieltä napsauttamalla saunan päälle ja painumalla koirien kanssa metsään. Auttoi =) Saunassa ylinlaude minulla, keskimmäinen Sohville ja Pikkarainen kipusi alimmalla portaalle. Siellä me lekoteltiin kaikki. On ne ihmesaunojia molemmat. Ja niin ihania seuraneitejä. Vaikka on meillä jo vähän ikävä Mikkoa. Lauantaina kyllä mennään kentälle vastaan porukalla, paree olla tuliaisia joka lyylille.

Ei olisi pitänyt

Eräs seuraamani asia johti Apulan sivuille, joita yritän parhaani mukaan vältellä. No nyt kävin sitten lukemassa ja alkoi sekä itkettää että sapettaa. Toki siellä varmasti on ihan todellisiakin tilanteita, joissa pakon edessä koirasta joudutaan luopumaan. Mutta että tulevan perheenlisäyksen, uusien asuinolojen, ei ole aikaa (wtf?) eikä kai sitten kiinnostustakaan. Annetaan nuoria uroskoiria, annetaan pieniä pentuja ja annetaan eläkeikäisiä. Ai että olet yli 10 vuotta elänyt koiran kanssa ja nyt sitten siitä luovutaan, kun uusioperhe ei siitä pidäkään. Pentu onkin aika hankala ja työläs, pissaa ja puree, lapsetkaan ei tykkää. Paljon on peruskouluttamattomia, isoja ja vahvoja koiria, jotka eivät tahdo enää parivuotiaina pysyä lapasessa. Annetaan eroahdistuneita, epileptikkoja ja allergisia sekä monessa kodissa kiertäneitä. Oijavoi, aika monelta murheelta olisi vältytty, jos ihmiset kuitenkin harkitsisivat sitä koiranhankintaa kunnolla ja perustaisivat päätöksenä raakaan tietoon. Aina mielikuvat eivät vastaa työlästä totuutta. Nonnih, arvasin, että noi sivut ei tee mulle hyvää.

Raskaan työn raatajat

Karvakorvat pääsivät tänään mukaan töihin. Poppis sääti ja häsläs ihan tohkeissaan läpi työkaverit. Ja ilo oli ylimmillään, kun työkaverin Eddie -russelipappa löytyi naapurihuoneesta. Eddie tosin nopeasti vetäytyi takaisin omaan rauhaansa ;) Tässä tytöt poseeraavat työhuoneessani.

Tarmokkaan tutustumisen ja luidensyöntisession jälkeen assarini tosin kuukahtivat. Vähän kateellisena jatkan töitä.

Harkat

Ojangossa on tämän viikon agikisoja, joten ohjatut ulkotreenit on peruttu. Kävin eilen ykkösten kisoissa auttamassa ja hienoja suorituksia oli ihailtavina. Oli kamala hinku päästä itsekin kokeilemaan rataa. Ainoa, mikä vähän itseäni harmitti, oli monien kisaajien myrtynyt asenne maaliintulossa ratvirheiden jälkeen. Erityisen ikävää se oli, jos ohjaajat kiukuttelivat koirilleen. Monet koirat tulivat innoissaan maaliin, eivätkä millään ymmärtäneet, miksi se ohjaaja punottaa ja raivoaa rekulle. Hännät laskivat samantien :( Rakkaat kanssatreenarini, muistakaamme tukistaa toisiamme, jos ikuna tuollaiseen sorrumme. Kun tdn ohjaaja vain ihan itse on mokannut ohjauksessaan tai sitten koira ei vielä tiedä, mitä siltä halutaan.

Tänään oli kakkosten kisat, joissa kävin vielä auttamassa ratojen kanssa. Harkkasin siinä samalla omat koirat. Meni silleen semisti. Poppis pääsi putkelle ja juoksemaan lelun perässä siivekkeiden välistä. Pieni on ihan innoissaan puuhasta, putkea ei ohita vahingossakaan, se se vasta kiva on. Ihana pörriäinen.

Sohvin kanssa tehtiin kolme harjoitusta:
1) takaaleikkausta: tosi tahmeaa ja tuntuu onnistuvat vain toiseen suuntaan, palkkasin hurjasti muutamasta kohtuullisesta läpimenosta
2) putkeen irtoamista targetilla: tähän olisin tarvinnut ehdottomasti avustajan
3) puomin pelkkää alastuloa kahdella palkalla: ihan ookoo, mutta kaukana varmasta

Mutta onpas harjoiteltavaa. Loppuun kunnon lenkki Ojangon maastoissa, jossa Pops sai tartutettua oman hepulinsa Sohviin, ja sitten metsä ryskäsi. Istuskelin kivellä ja odotin, että hyrrä jossain vaiheessa pysähtyisi. Meillä oli tosi kiva lenkki, vaikka välillä kuljettiin aavistus eksyksissä. Metsä kuhisi suunnistajia, joten saatiin paljon ohistuharjoituksia, onneksi aginakki oli riittävän kiinnostava. Nyt meillä onkin kotona kaksi koiraa untenmailla ja yksi naisihminen virittäytymässä fudiksen katsomiseen.

Tuloksia

Viimein saatiin ilmoille Roturacen tulokset. Kirjaan ne tännekin, niin ei pääse unohtumaan. Kullekin tiimille laskettiin aika niin, että paras ja huonoin koirakko tiputettiin pois ja kahden keskimmäinen aika laskettiin yhteen. Yhteenlaskettu tulos meillä oli 30,64 s ja sillä jäimme peränpitäjiksi cairnryhmissä. Mutta sieltä me nousemme ensi vuonna otsanauhat kiristäen uuteen lentoon :D

Tässä vielä koirakohtaiset ajat tiimistä:

Elli 9,46
Sohvi 10,28
Hertta 20,36 (söi nakkia välillä)
Rocky 26,81 (Rocky on tdn ryhmän nopein juoksija, mutta tällä kertaa haki Yassun juoksemaan mukaan)

Kiitos vielä kaikille tiimiläisille. Oli kyllä kivaa. Ja ensi vuonna uudestaan, silloin mukana myös nappulaliiga (Poppis ja Martta).

Ja vertailuksi vielä nopeimman cairnin aika: Naksu 9,04
Ja nopeimman minikoiran aika, brasilianterrieri Coma vetäisi sutjakkaan ajan 7,26

Pihapuuhaa

Etänä töissä, tärkeä työpuhelu tulossa ja koirat kiehnää jaloissa. Kourallinen pikkupikkuherkkuja laajassa kaaressa ympäri pihamaata ja etsi käskyllä koirat perään. Puolituntia täydellistä hiljaista nuuskutusta ja keskittynyttä etsintää. Ja pienen pää väsyy noista etsinnöistä niin, että yleensä ottaa ettoset tuon etsintäleikin jälkeen :)

Uitetut koirat

Tänään oli suunnitelmissa suunnata uimaan porukalla, mutta kaatosade muutti suunnitelmat ihan vain yhteislenkiksi. Minttu esitteli erittäin suojaisan ja rauhallisen reitin Tuusulassa. Koiria pystyi pitämään vapaana koko lenkin. Ja kyllä me ihan kiitettävästi kastuttiin, kun toista tuntia kaatosateessa ulkoiltiin. Mukana mein flikkojen kanssa kastui Mia, Elmeri ja Pappa sekä Minttu ja Lulu. Sohvi vähän nyrpisteli sateelle, muita ei pahemmin haitannut. Poppis liihotteli uudessa, liian isossa sadeviitassaan kuin rinsessa. Luca jaksoi välillä pienen kanssa painia varvikossa. Kotiin, kun päästiin, niin aurinko paistoi :D Kotipihalla Poppis kieri antaumuksella nurmikolla. Arvasin, mitä koiran alta löytyy. Kastemato. Mikä mieltymys :/

Kesäkuun yhteislenkki 1.7.2012 klo 13 Halkolampi

Kesäkuun yhteislenkki lipsahti heinäkuun puolelle. Eli huomhuom ensi sunnuntain lenkkeilijät:

Yhteislenkki sunnuntaina 1.7.2012 klo 13 Halkolampi, Espoo. Aiemmin kesälenkit on aloitettu myöhemmällä kellonajalla, mutta toistaiseksi helle ei kiusaa, joten lenkkeillään normisti alkaen klo 13!

Tapaaminen Halkolammen parkkiksella (Vihdintieltä opasteet, Helsingistä tultaessa Luukin risteyksen jälkeen, Kaitalammen bussipysäkin kohdalta oikealle kyltti Halkolammen parkkipaikalle). Otan tuon pennun mukaan, joten edetään aika rauhallisissa merkeissä ja uidaan polskitaan välillä.

Saaressa on aina sunnuntai

Ihan tuon Putron biisin kaltainen olotila. Sateinen sunnuntai. Ja kalenteri tyhjä.

Viiden jälkeen aamulla saatettiin koko lauman voimin mies taksiin ja kohti toisia mantereita. Sohvi halusi vielä aamulenkille taksin jälkiä, mutta suostui kuitenkin lopulta kääntymään takaisin kotiin. Vähän haikein mielin painuimme takaisin untenmaille ja aamupala kasattiin vasta usean tunnin jälkeen.

Sateisen aamupäivän ajaksi änkesimme kaikki sohvalle ja koirat paini laiskasti Popsin pihalta löytäneestä inhan vettyneestä luusta. Luin agilityaiheisia sivuja, pohdin Poppiksen agiharkkoja syksylle ja odottelin sään selkeämistä. Mietin, miten järjestäisin ensi viikon työt niin, ettei koirille tulisi pitkiä päiviä yksin. Ainakin koirat pääsevät jonain päivänä pitkästä aikaa työpaikalleni hengailemaan.

Kun sade viimein taukosi kävimme haahuilemassa pitkän ja rauhallisen metsälenkin. Meidän Lutakko-Liisa kahlasi kaikki ojat ja lammikot Sohvin nyrpistellessä kuonoansa ja kiertäessä märät kohdat mahdollisimman tarkasti. Saas nähdä minkälainen vesipeto tuosta Pikkaraisesta tulee.

Nyt hain autotallista ison säkin lahjoja ja ruusukkeita, joista pitäisi seuraavaksi koota palkinnot HSKH:n ensi viikon agilitykisoihin.

Lähdössä

Mikon pitäisi pakata. Mutta ei se raaski.

Yritin kyllä ehdottaa, että ottaa pari terrieriä mukaan Friscoon...

Sohvi muuten näyttää tuosta kuvakulmasta aika punkerolta, mutta painontarkkailuyksikkö ylpeänä esittää, että neitokainen painoi punnituksessa tänään 8,3 kg (8,9 kg aloituspaino) eli vielä 300 g matkaa jäljellä. Poppis on hoikka 6-kiloinen.

Juhannus-agility

Perinteiseen tapaan osa Juhannuksesta vietetään agilitykentällä. Nyt myös Pops pääsi mukaan. Minttu tuli kera oman laumansa: Lulu, Ricardo ja Paavo. Oli melkoinen näky, kun änkesimme häkkeinemme Mintun autoon, Poppis opetteli matkustamaan valjaissa ja pyöri kuin hyrrä, kun taas Rico yritti tulla auton takaa verkon läpi moikkaamaan takapenkille ilmestyneitä lyylejä. Jotenkin selvittiin hallille asti. Treenit oli kivat, mutta haastavat. Tehtiin takaaleikkauksia hypyillä ja vitsi oli vaikeaa, kun ei meinaa vielä koira irrota riittävästi esteelle. Olen ohjannut Sohvia lähinnä edestä, joten koira hidasti voimakkaasti, kun jäin taakse. Eiköhän ne lopulta jo alkaneet sujumaan edes sinnepäin. Poppis teki hienosti putkea ja pussia aukinaisena. Minttu palkkasi lelulla. Intoa pienellä riitti. Loppuun yhteiskirmailut lenkillä, jonka jälkeen kotimatka sujui hyvin rauhallisissa merkeissä. Kiitos Minttu kyydistä ja treeniseurasta. Mitäs muuta sitä ihminen nyt Juhannuksena, kuin notku tuntitolkulla hallilla...

Rento-Jussi

Metsälenkillä

Näillä keleillä terassi-tohvelit on poikaa...

Päivätorkut pihalla varjossa.

Sit me saunottiin ja syötiin poroa. Ja toiset sai vielä jäisiä rustoluta järsittäväksi. Rauhallista ja rentoa.

Vapaavalintainen Juhannus

Monta edellistä Juhannusta on kulunut valmistautuessa seuraavan viikonlopun maastopyörätapahtumaan Tahkolla. Tänä vuonna jää Tahko ja valitettavasti myös agirotu väliin, kun Mies lähtee Sunnuntaina työmatkalle kaukomaille. Haluttiin jäädä kotiin ja tehdä mitä huvittaa. Mikkoa huvittaa tehdä hyvää ruokaa, joten tänään grillissä porisee karitsa ja laseissa kuplii sangria. Huomenna samaisesta grillistä suomalaista kalaa ja poroa. Meitä Sohvin kanssa huvittaa agility, joten treenit on sovittu täksi illaksi ja lauantaiksi. Ja Poppista nyt huvittaa melkein mikä vain, tällä hetkellä painii Sohvin kanssa ympäri pihaa. Lämmittelee mulle koiraa valmiiksi illan treeneihin. Kaikille muillekin Aurinkoista Juhannusta kera Rakkaimpien.

Puolivuotias

Pops täyttää tänään tasan puolikkaan vuoden. Pientä itsenäistymistä ja rajojen paukuttelua on havaittavissa. Ulkona kulkee jo vähän omia tassunjälkiään. Kiltti ja hyväntuulinen, mutta energinen riekkurinsessa, joka on alusta alkaen ottanut paikkansa meidän perheessä. Rakastaa syömistä ja takaa-ajoja. Tykkää eniten kaikesta Sohvista. Mutta kaikki muutkin koirat ja ihmiset ovat vallan ihania. Hurmaava tättähäärä.

Nakupetteri

Laitoin aamulla Kasvattajalan viestiä, että alkaa sormien lämmittelyn, täältä on tulossa pari turjaketta trimmattavaksi. Sohvista halusin pulin kesää vasten, on sitten kivampi ja vilpoisampi treenata ja syksyksi ehtii kasvaa uusi tukka. Pops sai pitää karvansa, se edustaa noissa kauneuskilpailuissa vielä tänä kesänä. Siistittiin kuitenkin sekin.

Nyt hihityttää aina, kun katsoo tuota vanhempaa koiraa. Jos vaikka vertaatte tuohon otsakekuvaan, niin onhan se melkein kuin eri koira. Kyllä on siis koiraa karvoihin katsominen :D

Kakkonen oli Ykkönen

Kävimme pyörähtämässä viimeisessä osakilpailussa Tuusulan kennelkerhon järjestämässä neljän epiksen turnauksessa. Mukana Sanna ja Alli sekä Yasmin ja Rocky sekä Minttu, joka tuli seuraamaan ratamme.

Tuomarina Anna Orenius ja osasin jo odottaakin vähän kinkkisempää rataa myös meille mölleille. Anna oli tehnyt kivan radan, josta löytyi jo vähän haasteitakin.

Kisaavat starttasivat ensin, joten käytimme koirat lenkillä ja odottelimme rauhassa omaa vuoroamme. Olin lähtövuorossa toisena, joten ratantutustuminen tuntui lyhyeltä ajalta. Kiirettä lisäsi entisestään kuulutus, että joudumme aloittamaan peruutuksen vuoksi ensimmäisenä. Juoksin vauhdilla autolle hakemaan koiran ja lopullinen lämmittely ja valmistelu jäi juoksuksi radalle. En ehtinyt juurikaan keskittymään ja koira pannahinen vielä varasti startista, joten sitten tulikin kaamea kiire. Rata kuitenkin saatiin juostua läpi ilman estevirheitä, huh. Laajoja kaarteita ehdin havaitsemaan ja ne näkyvät tuossa videossakin. Kiitos Minttu kuvaamisesta ja rauhoittavasta asenteesta, kun jännitys meinasi viedä mennessään :D Sohvikin kävi radan jälkeen yllättävän kuumana. Räyhäsi kassilleni karanneelle kilpakumppanille, möykkäsi ja hinkusi takaisin radalle, kun seurasi muiden ratoja.

Meidän menestyksen salaisuus tänään oli houkutteleva A-este joka nökötti 2. ja 3. esteen välissä ja imutti useimat koirat väärälle esteelle. Sinne päräyttivät myös Alli ja Rocky, vaikka muuten tekivätkin ohjaajineen hyviä ratoja. Niinpä nollia kirjattiin 13 koiralle vain kaksi ja kun Sohvin -17s aika-alitus vielä oli riittävä, niin tällä kertaa kipusimme korkeimmalle pallille. Eli Sohvi nappasi ekan möllivoittonsa. Hyvä pikkuinen rakettini. Alla raakaa videomateriaalia radalta.

Sohvi TuuKK Cup 19.6.2012

Ja foto vielä palkintojenjaosta. Kiitos kaikille asianosaisille. Eka voitto maistuu makealta, vaikka tulikin puun takaa.

En ehtinyt edes kiivetä tuone pallille, mutta Pops sinne jo tähyää :)

Vauhdin hurmaa

Tässä vielä fotoja päivän juoksukisoista. Kuvat Sassa Stenroos. Sassalle Kiitos Kaunis.

Hertta

Sohvi <3

Elli

Rocky

Nyt juostaan

Takana hauska päivä RotuRallissa. Joukkue oli paikalla hyvissä ajoin, jotta ehdimme tekemään hyvät lämmittelyt, joita täydennettiin tiukoilla mielikuvaharjoitteilla kera urheilujuomatankkauksen. Taktiikkaa hiottiin viime metreille saakka.

Juoksut meni tosi hienosti, mitä nyt muutama yllätys koettiin. Ekana pinkoi Hertta, joka ampui matkaan tuhatta ja sataa. Kunnes edelliseltä juoksijalta pudonnut lihapulla tuoksui nenään. Täysstoppi. Lihapulla naamariin. Ja matka jatkui :)

Seuraavaksi pinkoi Sohvi. Oikein kelpo suorituksen teki, vaikkakin painon puolesta ihan fitness-kuntoa ei ehditty kisoihin saavuttamaan. Aika oli 10 s ja rapiat päälle.

Sitten vauhtiin pääsi Elli, joka ryökäle lähdössä kiersi ajanottokennon, joten eka juoksu meni lämmittelyksi. Tokalla juoksulla lähtö onnistui ja Elli saavutti joukkueemme parhaan ajan 9s ja jotain päälle.

Ankkurina juoksi Rocky, joka normisti syttyy vieheestä suuresti. Nyt viehe lähti etäämmältä eikä Rocky-poika päässyt oikein imuun. Päätti siis kääntyä puolessa välin tsekkaamaan, mihin se Mami jäi. Lopulta Yassu ja Rocky juoksivat yhdessä maaliin.

Hauskaa oli ja spelulaatiot jatkuivat pitkään :) Ensi vuonna kiristetään hikinauhat entisestään ja ollaan taas kovemmassa iskussa :)

Oli kiva nähdä paljon tuttuja cairnisteja koirineen. Pops seuraili kisoja radan laidalta ja sai lekkikaverin Sadun Siiristä, joka jaksoi painia ipanan kanssa. Myös muiden rotujen suorituksia oli kiva seurata, esim. bassetit olivat viihdyttävimmästä päästä. Myös ranskanpullat olivat ihania pinkojia. Hauska ja rento tapahtuma, jota voi kyllä suositella ja joka otetaan meidän tapahtumakalenteriin jatkossakin mukaan.

Uimaan!

Eilen käytiin jäljestämässä ja samalla uimassa Luukin Halkolammella. Mukaan lähti Suvi, Hertta ja Lempi. Vesi oli ihanan lämmintä. Sohvi ja Hertta uivat samantien ja Poppis kahlaili. Minäkin päätin heittää talviturkin siinä hetken emmittyäni :) Tässä vaiheessa Poppiskin loiskaisi perään. Hienosti uida polskutteli kaksi kertaa.

Jäljetkin ajettiin ihan mallikkaasti. Poppis etsii aika tarkasti herkun toisensa jälkeen. Voisin seuraavaksi jo vähän pidentää herkkujen väliä jäljellä.

Toipuva villikko

Anestesia ja kipulääkitys tainnuttivat Pompulan hyvin rauhalliseksi kotikoiraksi koko eiliseksi iltapäiväksi ja illaksi. 8 h toimenpiteestä Poppis alkoi vaikuttaa kutakuinkin omalta itseltään, ja sitten mentiinkin jo nukkumaan. Koirapieni oli kuitenkin näppärästi kerännyt kaiken käyttämättömän energian talteen ja vapautti sen tänä aamuna alkaen klo 06. Härregyyd :) Ei me sitten nukuttu me muutkaan... Ien on tosi siisti, itse asiassa operaatiota ei huomaa mistään. Ruoan pehmennän vielä viikonlopun ajan ja luita ei tarjoilla muutamaan päivään. Mutta Pops kantoi jo eilen keppejä ja käpyjä ulkona ja nyt roikkuu isosiskossaan ja tappaa lelujaan sillä intensiteetillä, että ei tunnu missään. Tänään agitreenit on peruttu, kun Jukolan suunnistajat valtaavat Ojangon. Joten ohjelmassa pienet jälkiharkat ja ehkä käydään Sohvin kanssa heittämässä talviturkit Halkolampeen.

Hammaslääkärissä

Popsilta vietiin nyt sitten viimeinenkin maitohammas. Irrottamiseen tarvittiin sitten kuitenkin anestesia ja leikkausalivälineistö. Itse operaatio meni hyvin, hampaan juuri oli murentunut, joten ikeneen tehtiin apuviilto, josta viimeisetkin palaset poistettiin. Ei tikkejä. Kipulääkettä tarpeen mukaan. Pieni nukkuu huurujaan pois ja Sohvi makoilee juniorin lähellä ja käy välillä nuuhkimassa ja heiluttamassa häntää kovin rauhalliselle leikkikaverilleen.

Minä valvon koiria ja katson, kun piha valmistuu silmissä. Puutarhaurakointi alkoi eilen ja ammattilaiset saaneet jo monta ihmettä aikaan. Pienen pihamme muuttumisleikistä tehdään tarinaa johonkin lehteen ja valokuvaajia hyörii ympärillä. Jos muuten tarvitsette suositusta hyvästä puutarhaurakoitsijasta, niin Marin joukkojen yhteystiedot saa minulta :) Näillä näkymin Juhannus-sangriat siemaillaan upouudella pihalla. Jei!

RotuRace

Kisakirjeen mukaan vuosittaiseen Etelän Greyhound Urheilijoiden järjestämään RotuRace -tapahtumaan Hyvinkään vinttikoiraradalle on ensi sunnuntaiksi ilmoittautunut 42 joukkuetta mini-luokkaan. Näistä 10 on cairnjoukkueita! Vau!

Cairnien kanssa juoksee muun muassa käppänöitä, amerikan- ja englanninkääpiöterriereitä, mäyräkoiria, bassetteja (mini? :), ranskiksia, gööttejä, russeleita ja tanskalais-ruotsalaisia pihakoiria.

Meillä Run Cairn Run -tiimissä juoksevat Rocky, Hertta, Elli ja Sohvi. Olen päätymässä Sohvin kanssa juoksuttamaan koiran kutsusta maaliin, kun voi vieraassa paikassa viheen perässä juostessaan  keksiä kesken juoksun kääntyä tarkastamaan, mihin se Mamma taas jäi...

Pops metsästää kaikkea liikkuvaa, hyönteisistä tuulessa pyöriviin lehtiin, joten se saa sitten isona juosta vieheen perässä ja vahvistaa joukkuettamme. Ensi sunnuntaina Pompula pääsee vielä vain kannustusjoukkoihin.

BIS-4

Pikku-Poppis kävi näyttelytreeneinä kävelemässä kehässä Porvoon Match Showssa. Härdeli oli melkoinen, joten hyvää treeniä saatiin. Turisti-Sohvi murjotti heti, kun näyttelyalueelle saavuttiin, mutta pikkuinen oli hälinässä ihan kotonaan :D

Pieni hurmasi ilmeisen monet reippaudellaan ja iloisella olemuksellaan. Sai ensin punaisen nauhan ja näytti nätisti hampaansa. Sitten isossa kehässä voitti pienet pennut, joita oli yli 30! Best In Showssa päästiin vielä neljän parhaan joukkoon, vaikka väsy alkoi painaakin pitkän illan pääteeksi. Osallistujia oli ehkä 150 koiraa, joten überdüber hieno saavutus pieneltä.

Suursuurkiitos Mintulle, joka väsymättä auttoi ihan kaikessa, ja pakotti jäämään Bis-kehään, jonka meinasin muuten jättää välistä. Kuvistakin kiitos Mintulle. Tässä näitä piruetteja ja patsasteluita. Luojan lykky Kasvattaja hoitaa nämä askelkuviot jatkossa.

Fysioterapiaa

Saamieni suositusten perusteella otin muutama viikko sitten yhteyttä eläinfysioterapeutti Anu Rautakallioon ja sovimme ensimmäisestä käynnistä. Tarkoituksena, että Anu läpikäy Sohvin prusteellisesti ja samalla vähän koplaa tuota pentuakin. Parasta fyssarikäynnissä on se, että Anu tulee hoitamaan koirat kotiin. Sohvikin oli ihan eri tavalla rento ja hoitomyöntyväinen tutussa ympäristössä.

Anu kyseli taustatietoja ja seuraili samalla koirien liikkeitä. Sohvi käytiin kunnolla läpi eikä mitään hälyttävää löytynyt. Pientä jumia lapojen kohdalla ja selän ylimenokohdassa. Lisäksi Anu siinä hoidon lomassa totesi, että vasen polvi on löysähkö, mikä rasittaa ympäröivää lihas- ja tukikudosta. Täsmälleen sama havainto, mikä virallisessa polvitarkastuksessa huomiona kirjattiin. Siihen saatiin jumppaohjeet tasapainotyynyllä. Anu demosi hienosti Sohvilla tasapainotyynyn käyttöä.

Pops läpikäytiin ja todettiin normipennuksi pienine löysyyksineen. Kehonhallinnasta ja tasapainosta plussaa. Pentu onkin mielestäni ketterämpi ja vakaampi liikkeissään, kun Söhvelöinen sen ikäisenä. Koirapainit ja päivittäiset metsälenkit vapaana tehneevät tulosta.

Varasinkin jo seuraavan ajan, ja tarkoituksena olisi fysioterapioida noita koiruuksia säännöllisesti. Anu kertoikin, että nykyisin jo yli puolet asiakkaistaan ovat ns. terveitä koiria, joilla koiran tilaa halutaan seurata ja ongelmia ennaltaehkäistä. Eli on siirrytty enemmän proaktiiviseen toimintaan (vikojen ennaltaehkäisy) rektiivisen (jo muodostuneiden vammojen korjailu) sijaan.

Jäi hyvä fiilis käynnistä ja koirat olivat varsin ihastuneita hoitajaansa.

Napsasin kuvan kaukaa, kun en halunnut häiritä Sohvin hoitoa. Koira rentoutui ihmeen hyvin hoidettavaksi.

Pops näyttää kyllä melkoisen epäluuloiselta tästä kokeilusta :)

Lasketaaks se, jos maha kastuu?

Jouduin piipahtamaan tuolla Vihdintien Horze-liikkeessä, joten pakkasin koirat matkaan ja käytiin samalla lenkillä Serenan maastoissa. Serenan isot, lentokentän kokoiset parkkipaikat oli muutettu maksullisiksi. Höh ja pöh.

Lenkki oli kiva, tosin hyttysiä oli aika tavalla... Tytöt melkein ui, ainakin jos mahakahlaus lasketaan. Luonto on tavattoman kaunis juuri nyt. Melkein lomafiilis hyttysiä läiskiessä ja miettiessä, että missähän ne omat uikkarit olikaan...

Joopa, meillä osataan antaa tassua.

Kahlailun jälkeiset hepsut.

Grillausta ja murinaa

Mukavan ja pitkän lauantain jäljiltä me löhötään pitkin sänkyjä ja sohvia, ja odotetaan, että olematon au pair siivoaisi keittiön. Eilisten agituntien jälkeen saimme Ystävät kylään. Kyläilyyn kuului reipasta maastopyöräilyä ja letkeä puolentoistatunnin lenkki koirien kanssa metsässä. Kyläilijöiden mukana ei tällä kertaa ollutkaan Sylvi-chihua, joka on mammalomalla. Mammalomalta kotiutuukin kk päästä paitsi Sylvi, niin ihana pieni Hilma... Lenkin jälkeen koirat viihtyivät grillin ääressä pihalla, juoksivat ja painivat tunti tolkulla. Illalla molemmat saivat ydinluukiekot työstettäväksi ja sen jälkeen tupa hiljeni. Nyt me sitten kerätäänkin taas voimia uusiin leikkeihin. Pops on nyt näiden tuoreluiden kanssa alkanut murista, jos joku tulee lähelle. Se peli ei meillä vetele, ja nyt joutuukin sietämään joka luun kanssa käsittelyä, poisottoa, syömään luuta kädestä jne. Sohvilla tällaisia herkkupärinöitä ei ole koskaan ollut, joten tättähäärempi on tämä nuorempi neiti.

Omat treenit

Tässä oma lauantain treeni. Mukana Topsy ja Lempi kera Lindan ja Suvin.

Kurssin päätös

Tänään päättyy 5-kerran agilityyn tutustumiskurssi cairneille. Paikalle pääsi kaikki paitsi Kirsi ja Sandie, jotka olivat lomailemassa. Tältä viimeiseltä kerralta tallentui kameraankin muutama otos. Kiitos Lindalle ja Suville kuvaamisesta.

Teimme ihan oikeita 7 esteestä koostuneita radanpätkiä kurssilaisten kanssa. Hienosti kukin suoritti radat kerrallaan. Mutkaputki emmitytti vielä usempia koiria, mutta kun vahvistusta oli haettu suoralta putkelta, niin johan alkoi mutkainenkin putki taas kulkemaan. Suorastaan hämmästyttävän hyvin koirat tekivät rengasta ja muuria radalla, niissä ei estestipluja nähnyt lainkaan.

Tästä on hyvä jatkaa ja kovasti Mintun kanssa toivomme, että kukin koirakko jatkaisi lajin parissa. Ja on meillä vähän jatkokurssisuunnitelmiakin, mutta niistä lisää, kun asia varmistuu.

Vasemmalta Hannamari ja Lennu, Sirpa ja Mandy, minä ja Sohvi, Minna ja Pipsa, Sirpa ja Elli.

Lennu fokusoi hyvin renkaaseen.

Lennun suoraviivaista menoa.

Elli osaa odottaa hienosti lähtölupaa.

Kiirettä pitää.

Elli kysyy, että kerro Mamma, mihin sitten mennään.

Pipsa mutkaputkella.

Pipsa puomilla.

Ja Pipsa muurilla.

Ihana Mandy pussilla.