perjantai 18. tammikuuta 2013

Teiniprinsessa

Olipas raikas pakkasaamu. Yleensä koirat jäävät aamulenkin jälkeen notkumaan pihalle, mutta nyt molemmat suuntasivat suoraan sisälle. Tänään on vapaapäivä, mutta kello soi jo ajoissa, kun Popparilla oli 1-vee terveystarkastus ja rokotukset edessä. Otettiin normisatsi, mutta kennelyskän vaihdoin nenämalliseen rokotukseen, kun tuntuu toimivan hyvin. Poppari tulee ell-asemalle hyvin sisään, mutta tutkimushuoneeseen ei enää mielellään. Ja pöydällä on jo maailmanlopun surkein meininki. Tarvitsen kyllä jostain trimmipöydän lainaan pariksi kk, että voin harjoitella mukavaa pöytäilyä ennen tuota cairnien näyttelykatselmusta. Ystävät, trimmipöytää lainaan?!

Keskiviikon agipläjäys meni huonosti ja hyvin. Tehtiin sama niisto ja sokkariharjoitus kuin Satu H:n koulutuksessa. Menin ensimmäiseen harjoitukseen ihan liian huolimattomasti, että tämähän on tämä tuttu juttu. Ja loppuun vielä tilapuutteen vuoksi takaaleikkaus putkeen, jota tehty tosi vähän. Mutta kyllä me tää osataan. No ei osattu. Ohjasin kiireisen oloisena ja vähän sinne päin ja Sohvi tuli kysymysmerkkinä perässä. Loppuun kepit, joista verkkoja otetu keskeltä pois, verkottomassa kohdassa muutan itse kävelyrytmiä ja alan hermostuneena tuijottamaan koiraa, jolloin koira nostaa katseen etupalkalta minuun, hämmentyy ja tulee kepeiltä ulos. Otin onnistuneen toiston, palkkasin koiran ja vein sen tauolle, samalla antaen itselleni sata raipaniskua. Jos itse keskittyisi huolellisemmin omaan tekemiseensä, voisi koiralla olla helpompi edetä.

Toiseen harjoitukseen rauhoituin enkä olettanut mitään,vaan keskityin tekemiseen ja huolelliseen ohjaamiseen. Ja Sohvi tuli niin hienosti alusta loppuun. Osaa se, jos minä osaan.

Poppiksella pukkaa jonkinsortin teiniangstia esiin, todella ylienerginen sähläysaika menossa ja käskyt kaikuu usein kuuroille korville. Möykkää ja pullistelee vieraille koirille (siis mitä?!), hyppii päin näköä ja muutenkin kokeilee rajojaan siellä ja täällä. En olisi odottanut enää tällaista kautta, mutta tuo pikkuinen onkin kehittynyt ja kypsynyt hitaammin, se on saanut olla pitkään perheen lellivauva.

Eilen käytiin Pipsaa ja Neropentua moikkaamassa. Isot pääsi ensin pakkaslenkille, ja lopuksi sisälle leikittämään pentua. Pops porsasteli oman aikansa, jonka jälkeen Pipsa ja Sohvi pisti neidin ojennukseen yhteistuumin. Alisti sen oikein näyttävästi ja monta kertaa peräkkäin, että uskotkos ipana. Uskoi se lopulta :D

Pikku-Nero seurasi silmät pyöreinä tapahtumia. Rohkeasti kuitenkin halusi touhuihin mukaan, vaikka alkuun meinasi jäädä tyttöjen jalkoihin. Sohvikin vähän leikitti pientä, kun kukaan ei nähnyt... Huomenna leikit jatkuvat ja pentuvahvuuteen saadaan toinen Nerous mukaan.

Pukeutukaa lämpimästi, siellä on holatna!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti