Lisää lautapelejä

Koirakoulumme vuokraa aktivointipelejä viikkovuokralla. Koska tuo oma peli osataan jo ulkoa, kokeiltiin tällä viikolla uutena pelinä Twisteriä. Sohvi pitää näistä peleistä kamalasti. Osaa jo odottaa vieressä, kun täytän pelin ja vasta saatuaan luvan ryntää pelaamaan.

Nämä ratkaistaan vain niin nopeasti. Sohvi tyhjentää pelin muutamassa kymmenessä sekunnissa. Tässä pelissä käyttää tassujaan eli raapimalla siirtää kiekot syrjään. Oiskohan niillä jotain vaikeampaa.

Koirapuistossa

Perjantaina tavatiin Topi-veli Haagan koirapuistossa. Puistossa isot ja pienet koirat leikkivät samassa. Kivaa tuntui olevan.

Näin isoja ja reippaita näistä pienistä on tullut. Topi on jo ihan äijä, nostaa koipea komeasti ja haastaa koirapuiston isoimmat. Systerinsä laukkaa perässä ihaillen isoveljensä rohkeutta. Sohvi on isommassa laumassa sovittelevampi ja ottaa etäisyyttä, jos meinaa mennä rähinän puolelle.

Unikeko

Onkohan muidenkin cairnit aamu-unisia??

Arkiaamuina Sohvi tassuttelee herätyskellon soiton jälkeen vuoteen viereen ja pyytää nostamaan sänkyyn. Uneliaiden pusujen jälkeen käpertyy kerälle, huokaisee tyytyväisenä ja nukahtaa uudestaan. Houkuteltaessa ulos mulkoilee kulmiensa alta, että en TOD lähde minnekään. Kun koira saadaan ulos, se menee tarpeilleen heti, tekee U-käännöksen kotia kohden ja kotona painuu sohvalle jatkamaan uniaan. Heräilee kunnolla vasta toiselle lenkille ennen töihin lähtöä.

Hyvää tässä on tietysti se, että viikonloppuisin meillä nukutaan pitkään. Sohvin mielestä paras aika herätä on vaille 9, kun ulkona on jo valoisaa. Kenenpä mielestä ei.

Hui

Hankintoja ensi viikonloppuun...

Metsittynyt cityprinsessa

Viikonloppuun mahtui lenkkejä ja leikkejä koirakavereiden kanssa (kiitos Pipsa ja Dani emäntineen hyvästä seurasta), lehmiä ja lampaita (poikkesimme Haltialan eläintilalla) sekä yksi pidempi metsälenkki oman perheen voimin. Sohvi on käytänössä ulkoillut vapaana metsässä koko viikonlopun.

Jahka nassikka tuosta vähän kasvaa ja vahvistuu, niin suunnitelmissa on yhteislekkien järjestäminen cairnväelle pääkaupunkiseudulla. Lenkkejä voisi suunnitella esimerkiksi keskuspuistoon (Paloheinä, Silvola), Viikkiin, Uutelaan, Luukkiin, Serenaan, Rinnekodille ja Nuuksioon. 

Perhepotretti



Tuutekste?

Lapsialapsia

Sohvia kiinnostaa lapset valtavasti. Mahdollisuuksien mukaan pysähdytään moikkaamaan rattaissa olevia tiiperöitä ja annan aina halukkaiden lasten silittää koiraa. Varsinkin pienet nassikat, jotka kiljuvat ja liikkuvat vilkkaasti hermostuttavat koiraa, joka kyllä viuhtoo hurjasti hännällä, mutta ei oikein tiedä miten suhtautua. Ja yleensä koira sitten alkaa haukahtelemaan, mikä saa tiiperöt kiljahtelemaan riemun- ja pelonsekaisesti ja pyrkimään karkuun, mikä taasen kiihdyttää koiraa entisestään.

Tämän vuoksi hieman jännitinkin kyläilyä ystäväperheessä, jossa on lapsia talontäydeltä. Alkuun tapasimme vain perheen pienimmäisen alle kouluikäisen vipeltäjän. Ja alku olikin aika kamala, Sohvi seurasi lasta kuin hai laivaa, haastoi leikkimään ja haukkui, ja nappasipa pienen paidanhelmastakin kiinni, kun toinen lähti karkuun. Asiaa ei auttanut se, että perheen lapset eivät olleet kovinkaan paljon olleet koirien kanssa tekemisissä ja riehakas pentu pelotti, eli tilanne oli uusi puolin ja toisin.

Kouluikäisten muiden lasten saapuessa Sohvi häkeltyi lastenpaljoudesta ja vetäytyi tarkkailemaan tilannetta hieman kauemmaksi, kunnes uteliaisuus voitti ja koira tuli leikkeihin mukaan. Lapset saivat antaa koiralle herkkuja ja silitellä koiraa sekä ulkoiluttaa sitä ulkona. Loppua kohden kaikille jäi tapaamisesta onneksi hyvä mieli.

Mutta opin ainakin, että tätä puolta meidän tulisi treenata rutkasti enemmän. Nassikkaparat, joutuvat meidän koiran siedätyshoidon kohteeksi =)

Myydään vähän käytetty aktivointilelu :)

Ostin joskus muinoin Nina Ottossonin aktivointilelun alennusmyynneistä. Kyseessä on Dog Fighter lautapeli, joka on tähän asti saanut odotellut pennun kasvamista.

Tänään lelu otettiin esiin ja se esiteltiin koiralle. Ajateltiin lelun tarjoavan mukavan pähkinän koiralle pureskeltavaksi. Sohvi innostuikin lautapelistä kovasti. Ja ratkaisi koko pelin noin 30 sekunnissa meidän seuratessa hölmistyneinä vieressä. Seuraavaan kierokseen ei mennyt sitäkään, palikat siirreltiin ja nosteltiin sujuvasti ja rivakkaan tahtiin syrjään ja naposteltiin namit alta. Öh.

Oiskos jollain käyttöä?

Hapannaama

Eilinen koirakoulu oli ihan huippuosaamista meiltä. Mennään nykyisin koululle vähän "korvatluimussa", kun kouluttaja saa meidät aina tuntemaan itsemme vähän laiskoiksi oppilaiksi. Olenkin päättänyt kurssin käytyämme vaihtaa koulua tai ainakin kouluttajaa, koska en mielestäni saa sellaista myönteistä ja iloisen kannustavaa palautetta, vaan enemmän toruja ja lannistavia kommentteja :(

Eilen meillä oli istumista paikalla pysyen. Ja yllättäen Sohvin mielestä kyseessä oli mitä mainioin harjoitus. Takamus käskystä tantereeseen ja sitten vain kökötettiin ja odotettiin tasaiseen tahtiin suuhun tippuvia makupaloja. Itse vain annoin käskyn, laskin sekunteja, annoin makupalan, uuden käskyn ja taas laskin sekunteja. Ja niin se pentu kökötti istuaelleen pitkät pätkät minua napottaen ja me siirryttiinkin nopsalla tahdilla ylemmille tasoille, mikä käytännössä tarkoitti jo pitkiäkin pätkiä paikoillaan. Kuulostaa helpolta, mutta aika usein koirat nousevat seisomaan, lähtevät nuuskuttelemaan tai muuten vain kyllästyvät siihen paikoillaan oloon.

Olin niiin ylpeä tuosta karvakorvasta. Ja mitä teki kouluttaja. Totesi happamasti, että "tuo meni ehkä paremmin kuin olisi voinut olettaa, koirasi taitaa olla tänään väsynyt.  Jos olisitte ensi viikkoon ahkerampia voisi mennä vielä paremmin". Hampaita kirskutellen lähdin kotiin. Pienet kehut olisivat motivoineet paremmin. Onneksi enää kaksi kertaa tätä sitruunaa.

Mutta Sohvi oli älyttömän hyvä!

Länsigöötanmaan prinssi

Eilen Sohvi sai uuden leikkikaverin länsigöötanmaanpystykorva Danista. Dani on 3 kk eli pari kuukautta nuorempi kuin Sohvi. Pennut leikkivät hyvin yhteen ja pikku-Dani paineli Sohvin perässä minkä töpöjaloiltaan pääsi. Rohkea pikkumies oli mieluinen leikkikaveri ja kerrankin Sohvi sai olla se vanhempi ja vähän nopeampi.

Talvipalttoot sävysävyyn

Eilen käytiin hankkimssa talvipalttoot koko perheelle. Ihmisväki osti itselleen parka-takit ja Sohvi sai Hurtan talvimanttelin. Cairnihan ei varsinaisesti lisälämpökerroksia normisäässä tarvitse, mutta alusvillaa vielä työstävä pikkuinen voi kosteankylmällä ja pidemmillä pakkaslenkeillä lisälämpöä jo kaivatakin. Samalla ostettiin koko matkalta heijastinkankaalla päällystetty talutin parantamaan näkyvyyttä pimeällä lenkkeiltäessä.

Tyttöjen ilta

Meillä oli viime viikolla ystävättäriä kylässä. Sohvi oli illan kiistaton päätähti ja nautti kaikesta saamastaan huomiosta. Ja vieraskoreana pikkukoirana pusutteli vieraat tasapuolisesti ja leikki jopa sylikoiraa.  Jos huomio tahtoi kääntyä pois neidistä, niin vieraiden kenkien kantaminen esille yleensä sai fokuksen taas palautettua koiraan.

 Sohvi kiittää Sari ja Suskia lahjoista ja rapsutuksista.

Melkein

Sohvi on 5 kk:n iässä melkein sisäsiisti. Pakko pitää  tuo etuliite melkein, sillä aina, kun olemme erehtyneet toteamaan, että kyllä tuo koira on jo sisäsiisti, niin lirauttaa.

Sisäsiisteyteen on alusta saakka satsattu ja koiraa on viety aina paljon ulos. Enemmistö tarpeista onkin aina tehty ulos. Ja kakat meillä on siivottu sisältä viimeksi heinäkuussa! Eli sen suhteen homma oli pennulla hanskassa jo tullessaan.

Pissanliruja tuli pikkuisena pentuna 2-3 päivässä sisälle, pääsääntöisesti paperille. Käänne oli siinä 3-4 kk:n iässä ja varsinainen läpimurto mökkilomalla elokuussa, silloin tuli ensimmänen 0-viikko. Sen jälkeen liruja on tullut enää yksittäisiä koko viikon aikana. Nekin liraukset ovat tulleet leikin keskellä, aivan kuin jutunjuoni pääsisi hetkeksi unohtumaan ja pääsee spontaani pissa. Tosin ei ne aivan spontaaneja ole, sillä pissapaikaksi valitaan näissä tapauksissa yleensä matto, mitä karvaisemi sen parempi.

Me olemme kyllä hurjan tyytyväisiä tähän melkein-vaiheeseen. Olimme varautuneet aika paljon pidempään rumbaan.

Hoidossa

Sohvi oli ensimmäistä kertaa yöhoidossa äidilläni lauantaista sunnuntaihin. Kaikki oli mennyt hurjan hyvin ja Sohvi oli kovasti osallistunut kaikkeen mahdolliseen puuhaan halonhakkuusta siivoamiseen. Tämän uskon kyllä (viimeksi eilen, kun pakkasimme kesäkenkiä laatikoihin ullakolle vietäviksi, niin Sohvi osallistui täysin siemauksin puuhaan kantamalla kenkiä laatikosta pois). Sen verran jännä päivä oli ollut, että kun uni viimein oli vienyt voiton, niin nukkui kuin tukki omalla pedillä aamuun asti.

Ja kyllä oli itselläkin mukava tunne illalla teatterissa ja iltariennoissa, kun tiesi, että koiralla on seuraa ja mukavaa puuhaa. Koti tuntui kyllä oudolta ilman tassuttelijaa. Ja tänään olikin jo vähän kiire hakea Sohvi kotiin.

Kiitos Äiti ja Kari loistavasta koiranhoidosta. Ensi kuussa uudestaan ;)

Kaksi koiraa

Naapurin Pipsa oli meillä tänään hoidossa.

Ensin ulkoiltiin ja leikittiin koirapuistossa enimmät höyryt pois, ja sitten meille. Sohvi oli aivan kamalan innostunut koiraseurasta eikä Pipsa saanut alkuun hetken rauhaa. Remuttuaan aikansa rauha palasi vähitellen.

Kunnes Pipsa löysi Sohvin pallon ja toi sen meille leikittäväksi, mutta ei antanut Sohvin koskeakaan palloon. Silloin paloi käämi pieneltä ja alkio kaamea metakka. Eikun aikalisä, pallo pois ja piiloon, ja rauha taloon. Huhhahei.

Lopulta molemmat kerääntyivät Mikon perässä keittiöön. Kahta karvakorvaa oli mukava seurata, ehkä meilläkin vielä joskus... Päivystys keittiössä kannatti, kun molemmat saivat omat rahkapurkit nuoltavaksi.

 

Pipsa

Söhveli



Ruskaretki

Vietimme pitkän viikonlopun Seitsemisen kansallispuiston maisemissa. Vaelsimme enimmän ajan Pirkan taipaleen reitillä kansallispuiston ulkopuolella, jossa koira sai liikkua vapaana. Kansallispuistossa koira oli luonnollisesti kytkettynä. Oli aivan ihana reissu. Melkein päätettiin jäädä puistonvartijoiksi.